2020-08-05 09:48:31

Evakkojen lapsista valmistui väitöstutkimus

– Evakkojen kertomukset ja tunnekokemukset karjalaisuudesta ja siirtokarjalaisuudesta ovat ainakin jossain määrin siirtyneet jaettuna sisäisenä tarinana osaksi heidän lastensa identiteettiä ja elämänkertomusta, päättelee kasvatustieteiden maisteri Hellä Neuvonen-Seppänen vastikään valmistuneessa tutkimuksessaan ”Menetetyn Karjalan valot ja varjot: Siirtokarjalaisuus evakon lapsen elämässä ja muistoissa”.

Tutkimusaineisto käsittää muun muassa 18 evakon lapsen, viiden evakon ja kuuden evakon lapsenlapsen haastattelut sekä tutkijan oman äidin isän puoleisen, salmilaisen Poralin suvun tarinan ja omat kokemukset evakon lapsena. 

 Hellä Neuvonen-Seppänen halusi nostaa tutkimuksen keskiöön nimenomaan evakkojen lapset syystä, että nämä ovat jääneet muuten varsin laaja-alaisessa Karjala-tutkimuksessa lähes huomiotta. Hän korostaa, että vaikka tutkijat haluavat jo siirtyä viime sotien menetysten tarkastelemisesta uusien vaihtoehtoisten tulkintojen etsimiseen, siirtokarjalaisten lasten on saatava vielä kertoa oma tarinansa totuudenmukaisesti ja kaunistelematta. 

Tutkijan mukaan evakoihin usein liitetty hyvän sopeutumisen kertomus on haudannut alleen myös heidän lastensa aitoja kokemuksia ja niihin liittyviä tunteita.

– Sopeutumisen valtatarina on vaientanut lasten tunneilmaisun suhteessa karjalaisuuteen ja siirtokarjalaisuuteen sekä osittain myös heidän olemassaolonsa evakkojen lapsina.

– Lapset ovat kuitenkin kokeneet vanhempiensa tuskan kodin ja Karjalan menettämisestä ja eläneet tämän vuoksi usein ahdistavassakin ilmapiirissä ilman, että vanhemmat olisivat  tiedostaneet lastensa kärsivän siitä. Toisaalta evakkojen lapset opetettiin siihen, ettei heitä ole edes olemassa. He ovat sulautuneet muuhun väestöön. 

Hellä Neuvonen-Seppänen pitää tärkeänä, että evakkojen lasten evakkouteen liittyville muistoille annetaan tilaa.

– Puhumalla kokemuksistaan heillä on mahdollisuus oppia tuntemaan paremmin, keitä he ovat suhteessa karjalaisuuteen ja siirtokarjalaisuuteen, hän muistuttaa.

Tutkimuksen myötä tutkija havaitsi myös sen, etteivät evakkouteen liittyvät haavat ole vieläkään täysin arpeutuneet, ja aiheessa riittää kenttää tutkijoille tulevaisuudessakin.

– Tutkittavaa on paitsi siirtokarjalaisuuteen yhä liittyvien arkaluontoisten tunnekokemusten parissa, myös siinä kuinka evakkojen tunnekokemukset ja karjalaisuuden tunteet siirtyvät heidän lastensa lapsille.

 Väitöstutkimus ”Menetetyn Karjalan valot ja varjot. Siirtokarjalaisuus evakon lapsen elämässä ja muistoissa” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 29.elokuuta klo 12 alkaen.

LUE LISÄÄ 23.7. KARJALA-LEHDESTÄ

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin