Pääkaupungin karjalaisten nuoren (PKN) Roigu-ryhmällä on esityksissä aina vähintään yksi karjalainen tanssi . (kuva Timo Hukkanen)
2020-08-19 12:50:34

Karjala kansantanssin näyttämöllä

KARJALAISET tanssit ovat keskeinen osa suomalaista kansantanssia ja kansantanssin ammattikoulutusta. Karjalaisten tanssien vauhti, vaihtelevat rytmit ja vapaat improvisaatio-osat jo sinänsä pitävät harrastajien keskuudessa suosiota yllä.

– Karjalainen tanssi on juurevaa, sen voima ja liikkeen tuki otetaan maasta. Selvimmin se näkyy tyypillisessä puolijuoksussa. Painopiste alhaalla, lähellä maata, polvet koukussa koko ajan. Siksi kannattelua ei ole, kun esimerkiksi ruotsinkielisen puolen menuettien painopiste on ylempänä ja kannattelu on hyvä, kertoo tanssinohjaaja ja koreografi Rami Meling.

– Vauhti tulee idästä, tanssit ovat vauhdikkaita ja reippaita. Erilaisia katrilleja on karjalaisissa tansseissa paljon, samoin taito-osia, joissa pojilla on ripaskaa ja tytöillä pyörintöjä, on taputuksia ja läpsytyksiä.

Karjalaiset  tanssit alkavat ja loppuvat usein piiriin. Tanssien perusaskeleena on kävely- tai juoksuaskel. Vaativia ovat miesten improvisointi ripaskassa, vauhdikkaat pyörinnät ja venäläistyyliset hyppelyt.

Mitä karjalainen kansantanssi on?

Mitään ”puhdasta” karjalaista tanssia ei ole kuten ei ole mitään ”puhdasta” kulttuuria. 

Karjalainen tanssi ei noudata maantieteellisiä rajoja. Tansseja on talletettu molemmilta puolilta Suomen ja Venäjän kulloistakin rajaa.

Alkuperänsä mukaan tanssit on jaettu usein kolmeen ryhmään: Etelä-Karjalan, Laatokan Karjalan ja Vienan Karjalan tansseihin. Ne, kuten tanssit yleensä, ovat saaneet vaikutteita naapurikansoilta: eteläkarjalaiset Viipurin kautta länsimaista ja Kannas naapurista Inkeristä, Virosta ja Venäjältä, ja Laatokan ja vienankarjalaiset tanssit Itä-Karjalan ja Venäjän kansoilta.

Etelä- ja Keski-Karjalassa tunnetuimpia vanhoja kontratansseja – eli suurista ja pienistä piireistä, kättelyistä ja ristikuvioista muodostuvia tansseja – ovat erilaiset ristikontrat ja katrillit. Ne saapuivat Venäjälle 1600–1700-lukujen vaihteessa. Katrilleja alettiin tanssia Pietarin salongeissa 1700–1800-lukujen vaihteessa, ja Karjalaan ne tulivat 1800-luvun lopulla. Katrillilla aloitettiin suuret juhlat ja sillä päätettiin bessodat, nurkkatanssit.

Vauhdikkaitten karjalaisten kansantanssien suosio nousi meillä 1980-luvulla.

LUE LISÄÄ 6.8. 2020 KARJALA-LEHDESTÄ

TAINA SAARINEN


« Takaisin