Työväentalomuseo avautui kaksi kuukautta tavanomaista myöhemmin koronatilanteen takia. Kyltin takana ovat Riihimäen Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Kaisu Kotirinta, Työväenperinteen Tutkimus -yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Auvinen ja kesäopas T
2020-08-19 12:50:52

Valtiolta korona-apua korotetusti seurantaloille

RIIHIMÄKI

Koronarajoitusten takia vuokratuloja menettäneet seurojen ja työväenyhdistysten talojen toimintaa pyörittävät järjestöt kokivat myönteisen yllätyksen. Valtiolta anottiin puolentoista miljoonan lisätukea. Sitä tuli hallituksen lisätalousarviossa anottavaksi toinen mokoma lisää, kolme miljoonaa euroa.

Valtakunnallisen Työväentalomuseon Riihimäellä piti avautua yleisölle kesäkaudeksi perinteisesti vappuna. Poikkeusolojen takia ovet päästiin avaamaan vasta heinäkuun alkupuolella.  

Museossa on esillä näyttely, joka käsittelee Karjalallekin merkittävän Riihimäen ja Pietarin välisen radan avaamista. Tapahtumasta tulee kuluneeksi 11. syyskuuta 150 vuotta. Päivämäärä on myös nimetty 60 vuotta kaupunkina olleen Riihimäen syntymäpäiväksi.

TYÖVÄENPERINTEEN Tutkimus -yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Auvinen toivoo, ettei silloin tule koronaepidemian toista aaltoa juhlatilaisuuksia peruuttamaan.

– Historia toistaa itseään. Rata avattiin Venäjän keisarin syntymäpäivänä. Juhlajunan puksuttamisen lisäksi ei järjestetty muita juhlallisuuksia, koska radan rakentaminen oli vaatinut runsaasti uhreja. Pahimpina nälkävuosina joka viides radanrakentaja kuoli raskaaseen työhön, nälkään ja tauteihin.

Riihimäenkin kaksoisjuhlan vuonna piti järjestää useita yleisötilaisuuksia. Koronatilanne ”päätti” toisin.

Työväenperinteen Tutkimus ylläpitää työväentalomuseota, kerää, tallentaa ja esittelee työväen kulttuuriperinnettä. Toiminta perustuu avustuksiin ja jäsenmaksutuloihin. Mukana on noin 70 sosiaalidemokraattista jäsenjärjestöä ja noin 30 henkilöjäsentä. 

Museo on avoinna sunnuntaisin 12–16 syyskuun loppuun asti.

MUSEORAKENNUS siirrettiin Tammelan Teuron kylästä ja pystytettiin 1969 tekomäen nyppylälle uuden Peltosaaren asuinalueen viereen. Pieneen työväentaloon eivät kaikki kerätyt kokoelmat mahdu. Aikoinaan kumpareelle suunniteltiin toista rakennusta näyttelytiloineen, mutta se katsottiin liian kalliiksi.

Nykyään puhutaan Riihimäen museoryppään kasvattamista kolmosmoottoritien kupeessa. Siinä voi työväentalomuseollakin olla roolinsa.

Karjalaiset evakot perustivat sijoituspaikkakunnillaan myös työväenyhdistyksiä. Riihimäen Karjalaisten sos. dem. yhdistys aloitti 1948. Se liittyi Työväen ja pienviljelijäin sosiaalidemokraattisen liiton, TPSL:n, riveihin 1957 ja yhdistyi Herajoen Työväenyhdistykseen 1977

Seurojen ja työväenyhdistysten toimitaloja on vielä noin 2 500 eri puolilla Suomea. Niissä pidetään juhlia ja harrastetaan monenlaisia asioita.

Vanhimmat talot on rakennettu 1880 luvulla. Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) on laskenut, että 1916 työväentaloja oli Suomessa jo 940, enemmän kuin kirkkoja.

Talvisodassa myös Karjalan seurantalot kärsivät suuria tuhoja.Silloinen luutnantti Johannes Virolainen (kesk.) laski, että ennen talvisotaa Karjalassa oli 126 nuorisoseurantaloa ja 87 työväentaloa. Sodassa tuhoutui edellisistä 74 ja jälkimmäisistä 39. Suuri osa lopuistakin vaurioitui.

LUE LISÄÄ 6.8.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

OLAVI SAARINEN


« Takaisin