2020-09-16 12:12:42

Venäläiset haluavat sotalipun Suomesta

PETROSKOI

PETROSKOI Karjalan tasavallalle luovutettiin kopio puna-armeijan 18. jalkaväkidivisioonan lipusta. Divisioona menetti lipun talvisodassa. Luovutus tapahtui Petroskoissa Tuntemattoman sotilaan hauta ja Ikuinen tuli -muistomerkillä.

Suomalaiset valtasivat lipun Itä-Lemetin motin lauetessa Pitkärannan lähellä helmikuun 29. vastaisena yönä 1940. Lippu löytyi kaatuneen rykmentinkomissaari Aleksei Razumovin takin alta. Tapahtumista kertoo petroskoilaisen journalistin ja kirjailijan Anatoli Gordijenkon Kuoleman divisioona ”dokumenttiromaani.

Alkuperäinen divisioonan lippu on Helsingin Sotamuseossa. Venäläiset uskovat ja toivovat, että lippu palautuu joskus itään.

– Sotamuseo on tehnyt vähän ulkomaisia vaihtokauppoja. Lähdemme aina liikkeelle Sotamuseon tarpeista. Ainutlaatuisen lipun vaihtaminen johonkin muuhun esineistöön ei ole tarkoituksenmukaista, museonjohtaja Harri Huusko kommentoi.

Lue lisää
2020-09-16 12:10:10

Koronapandemia nosti raja-aidat korkeiksi

KORONAPANDEMIA sulki rajat ja erotti tuttavat toisistaan. Kaikki loma- ja kotiseutumatkat Venäjälle ovat tänä kesänä olleet stopissa. Voimme vain muistella menneitä retkiä. Viron Narvan ja Venäjän Ivangorodin välillä jopa perheet ovat jakautuneet erilleen kahteen maahan.

Suomen ja Venäjän välinen matkailuliikenne on ollut pysähdyksissä maaliskuusta asti. Raja-asemat eivät ole olleet täysin kiinni, koska esimerkiksi puukuljetukset ja muu tavaraliikenne ovat jatkuneet tauotta. Myös kaksoiskansalaiset ovat päässeet passeillaan kulkemaan yli rajojen. Muilla ei ole ollut asiaa Suomesta Karjalan tasavaltaan eikä muualle itänaapuriin.

Lue lisää
2020-09-16 12:07:41

Karjalaisuus on kykyä elää rajapinnoilla

HELSINKI

– Karjalaisuus on kykyä elää erilaisten kulttuurien risteyksissä sopuisasti toisilta oppien, antaen ja saaden, Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko sanoo.

Mauri on äitinsä puolelta hämäläinen. Raudussa 1931 syntyneen isänsä vanhempien kautta hänen juuriaan menee Inkerinmaalle.

– Omaan karjalaisuusidentiteettiini liittyy vahvasti pohjoiskarjalaisuus, sillä elin Joensuussa aina syntymästäni 1960 saakka vuoteen 1974, jolloin muutimme Vantaalle.

Lue lisää
2020-09-16 12:04:00

KOLUMNI 17.9.2020

Karjalasta Siperiaan ja Jäämerelle

JANI KARHU

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

 

Syksy on hyvä aloittaa tuoreimman Karjala-teemaisen tutkimuskirjallisuuden esittelyllä. Karjala-lehti esitteli mainiosti (3.9) Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen kesällä julkaisemaa vuosikirjaa Matkalla, Kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta (toim. Jani Karhu). Kirjan päättää dosentti Seppo Sivosen oivallinen katsaus kahden karjalaisen kaukomatkailijan Valter Juvan ja Otto Kalvitsan vaiheisiin. 

Lue lisää
2020-09-16 12:01:27

LUE 17.9.2020 LEHDESTÄ

• Venäläiset haluavat sotalipun Suomesta - Talvisodassa menetetyn lipun kopio palasi tasavaltaan

• Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko: Karjalaisuus on kykyä elää rajapinnoilla

• Koronapandemia nosti raja-aidat korkeiksi

• Kirvun virtuaalikihuilla tavoitettiin satoja katsojia

• Raudun asema heräsi eloon 

• Bomban talo aktiiviseksi

Lue lisää
2020-09-16 12:10:57

Laivan takavarikointi Viipurissa näytti yrittäjälle idän mielivallan

VENÄJÄ

Yli 20 vuotta matkailijaryhmiä Venäjälle kuljettanut yrittäjä Jarmo Japi Ahonen toteaa Venäjän virkakoneiston mielivallan pahentuneen viime vuosina. Tämä näkyy esimerkiksi tullin ja rajavartiolaitoksen toimissa.

– Bussiliikenteessä tämä tulee eteen jatkuvasti, muistelee Ahonen bussimatkoja ennen korona-aikaa.

–Yksi kollegan matkaryhmä jäsen jäi Petroskoissa sairaalaan. Paluumatkalla venäläinen rajamies tivasi puuttuvaa matkalaista. Selittely ja dokumentit eivät auttaneet, joten ryhmän bussi jäi takavarikkoon rajalle, kuskille tuli merkittävät sakot ja matka Suomeen jatkui toisella autolla.

Jarmo Ahonen mietti idänmatkailun käänteitä istuessaan Charlotte-aluksessa Nuijamaanjärven tulliasemalla Lappeenrannassa. Helpottunut mies sai yllättäen yli kolme vuotta sitten Viipurin satamaan takavarikoidun aluksensa Suomeen viime viikolla. 

Lue lisää
2020-09-16 12:08:09

Miehikkälä oli sisällissodan dramaattinen näyttämö

MIEHIKKÄLÄ

SOTAHISTORIAN kirjoitus on lähestynyt pientä ihmistä, hänen tuntojaan ja kohtaloitaan  suurten rintamalinjojen, taistelukuvausten, voittojen ja tappioiden kuvauksien sijasta.

Subjektiivisia kuvauksia historiankirjoituksessa jotkut tutkijat pitävät laadun huononemisena, toiset kaivattuina uuden vuosituhannen näkökulmina. Professori Yrjö Varpio on yksilöiden kokemusten arvon puolustaja.

 

IHMISEN ääni kuuluu teoksessa ”Haudattu historia ” Miehikkälä 1918”, paikoin jopa Miehikkälän omintakeisella murteella. Siinä on ripaus Säkkijärveä, toinen Virolahtea.

Keskeisenä Varpion aineistona ovat vuoden 1918 valtiorikosoikeuksien asiakirjat, joissa kuvataan tarkasti punakaartilaisten taustaa, liittymistä työväenliikkeeseen ja sotavaiheita.

Lue lisää
2020-09-16 12:04:12

Heidi Pietarinen ikuisti Koivikkoon kuvan ukistaan

LAPPEENRANTA

Heidi Pietarinen on löytänyt Pohjois-Karjalasta Ilomantsista suoalueita, joissa niitä peittävä varpukasvillisuus luo parhaat olosuhteet ruostevärjäykselle. Tällä tekniikalla hän on toteuttanut teossarjan Reddish orange – Ruskie, joka oli viimeksi esillä Eija Timosen kanssa pitämässään yhteisessä näyttelyssä Lappeenrannassa Galleria Pihatossa.

Heidi Pietarinen innostui ruostevärjäyksestä nähtyään Pykeijan satamassa Pohjois-Norjassa maalle nostettujen kalastusveneiden ruostuneita pohjia. Tekniikalla hän loihtii kankaisiin punaruskean, oranssin ja okran värejä.

Lue lisää
2020-09-16 12:01:52

KOLUMNI 10.9.2020

Sininen murre

ANNA KORTELAINEN

kirjailija

 

Syyskuun lopulla 1950 kirjailija Lempi Jääskeläinen kirjoittaa Yhteishyvä-lehdessä suomen kielen murteista. Pakinan sävy on leppoisa, mutta rivien väliin on piilotettu kipua. Lempi Jääskeläinen oli kuusi vuotta aiemmin menettänyt lopullisesti kotikaupunkinsa Viipurin, asuntonsa Domus-talossa Linnankadulla, muistiinpanonsa, arkistonsa ja kotikirjastonsa. 

Hänen koko elämäntyönsä oli kiinni Viipurissa, sen menneisyydessä ja sen historian tunnetuksi tekemisessä. Hän oli asettunut asumaan Helsinkiin, mutta kaipasi joka hetki kotiin. Hän oli 50-vuotias, pippurinen nainen, joka kuitenkin osasi asetella sanansa siten, että sai vaivihkaa lukijansa miettimään asenteitaan uudestaan.

Lue lisää

Sivu 1     Vanhemmat julkaisut >