2020-11-25 12:06:21

Väitös nuorten käsityksistä menetetystä Viipurista

RIIKKA SALOKANNEL

YHTEISKUNTATIETEITTEN maisteri Chloe Wells on tutkinut Viipuriin liitettyjä merkityksiä ja muistoja. 

Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty suomalaisiin, jotka joutuivat jättämään kaupungin sotien jälkeen. Wells on Joensuussa Itä-Suomen yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessaan keskittynyt nuorten, kolmannen sukupolven käsityksiin Viipurista.

 

TUTKIMUKSESSAAN yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen nuorempi tutkija Chloe Wells haastatteli fokusryhmissä 325 eri puolilla Suomea asuvaa 16–19-vuotiasta lukiolaista. Haastatteluaiheena oli nuorten käsitykset Viipurista. 

Lue lisää
2020-11-25 12:03:42

Jaakko Juteinin hautamuistomerkki Viipuriin

VIIPURI

VIIPURIN Ristimäen hautausmaalle (nyk. Južnoje kladbištše) on valmistunut ensimmäisen suomenkielisen kirjailijan, Jaakko Juteinin (Jakob Judén, 1781–1855), hautamuistomerkki. Muistomerkin tilasivat ja rakennuttivat Neuvostoliiton aikana osin tuhoutuneen hautapaaden paikalle Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Jaakko Juteini -seura ja Pro Sorvali -yhdistys. 

Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Per-Mauritz Ålander, joka on aiemmin suunnitellut Viipuriin useita entistettyjä hautamuistomerkkejä. Hautakivessä käytetyn kirjasintyypin ennallisti graafikko Teo Tuominen.  

 

AJATUS uuden muistomerkin rakennuttamisesta Jaakko Juteinille syntyi kesällä 2018, kun rovasti Leena Revon johtama Pro Sorvalin hautausmaa -yhdistyksen talkooryhmä löysi Ristimäen hautausmaalta puolikkaan Juteinin hautapaadesta, jonka oli arveltu hävinneen. 

Lue lisää
2020-11-25 12:01:46

Itkuvirret ovat olennainen osa taiteilijuuttani

HELSINKI

– Olen perehtynyt itkuvirsiin vuodesta 2012 lähtien. Vuosien mittaan niistä on tullut tärkeä osa taiteilijuuttani, helsinkiläinen kansanmuusikko, musiikin maisteri Emmi Kuittinen sanoo.

Emmi  laulaa kansanlauluja, itkee äänellä sekä sanoittaa ja säveltää omia kappaleita. Ihmisääni kertoo kaiken tarpeellisen, joskus se saa kaveriksi haitarin, autoharpun tai ukulelen. 

– Olen erikoistunut Karjalan alueen kansanmusiikkiin. Taiteellisen työn lisäksi minulla on kokemusta myös muun muassa hoivamuusikkona, taidepedagogina ja kansanlaulun opettajana. 

– Korona-aika on ollut vaikea muusikoille. Minunkin keikkani vähenivät dramaattisesti keväällä ja kesällä. Pitää vain jaksaa uskoa siihen, että jo ensi kesänä voitaisiin palata normaaliarkeen.

 

LUE LISÄÄ 26.11.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

Lue lisää
2020-11-25 11:59:12

KOLUMNI 26.11.2020

Pohjois-Karjalan pääkaupunki Joensuu

JANI KARHU

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

 

Kaupungit ovat yhteiskunnan ytimessä. Maailmalla ja Suomessa kaupungistumisen on todettu olevan yksi vallitsevista megatrendeistä. Korona-pandemia on paikoin hidastanut suurten kaupunkien kasvua, mutta suureen kuvaan se ei ole vaikuttanut. Kaupungit ovat ajankohtaisuuden ytimessä. USA:n vaalit olivat suurten kaupunkien ja maaseudun välinen asetelma, Suomessa tapetilla on ollut erityisesti pääkaupunki Helsingin pormestariasiat. Juuri pääkaupungit ovat usein esillä. Usein törmää väitteeseen, ettei Suomessa ole kuin yksi ”oikea” kaupunki, Helsinki. Erilaisia pääkaupunkeja meillä kuitenkin on, vaikka kuinka monta. Marraskuun 29. päivä viettää vuotuisia syntymäpäiviään Pohjois-Karjalan pääkaupunki Joensuu. 

Lue lisää
2020-11-25 12:07:45

LUE 26.11. 2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Jaakko Juteinille hautamuistomerkki Viipurin Ristimäen hautausmaalle

• Väitös nuorten käsityksistä menetetystä Viipurista

• Musiikin maisteri Emmi Kuittinen: Itkuvirret ovat olennainen osa taiteilijuuttani

• Talvisota tuli monelle poliitikolle yllätyksenä

• Karjalainen Nuorisoliitto on nuorekas ja vireä nelikymppinen

• Rajapinnat hiovat ihmistä ja niissä syntyy uutta

Lue lisää
2020-11-25 12:03:58

Suomen itää on kuvattu poikkeuksellisen paljon

Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa esillä oleva Suomen itä valokuvissa -näyttely kertoo Suomen idän tarinaa 150 vuoden ajalta valokuvaajien silmin nähtynä. Näyttely liittyy sen koonneen Riitta Raatikaisen ensi vuonna valmistuvaan väitöskirjatutkimukseen. Raatikainen etsii vastausta muun muassa siihen, kuinka valokuvat ovat muokanneet ja muokkaavat käsityksiä itäisestä Suomesta.

Työ on osa Itä-Suomen yliopiston Kuvattu Karjala -hanketta, jota Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö rahoittaa. Hankkeen tutkijat kartoittavat historiallista Karjalaa koskevia valokuva-aineistoja ja etsivät uudenlaista Karjala-kuvaa.

Lue lisää
2020-11-25 12:01:57

ISKO kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi

YHDEKSÄNKYMMENTÄ vuotta sitten Outokummusta Viipuriin muuttanut nuorimies Otto Räsänenahersi kädet rasvassa Repolankadun ja Suonionkadun kulmassa. Hän korjasi ja asensi autonrenkaita ulkosalla. 

”Tulisit sie Viipuriin renkaita korjaamaan”, oli  Outokumpu Oy:ssä kannuksensa hankkinut diplomi-insinööri Matti Häyrynen kysynyt Otolta varhaiskeväällä 1930.  Tällä oli sähköasentajan taidot hyppysissään. Niitä tarvittiin kovien lämpötilojen teollisuudessa, kumin vulkanisoinnissa.

Nuoren miehen motiiveina saattoivat olla toivo leveämmästä leivästä, kokeilunhalu ja seikkailunhalukin. 

Lue lisää
2020-11-25 11:59:27

Tavoite on edistää hallittua maahanmuuttoa

HELSINKI

– Maahanmuuttopolitiikalla edistetään sellaista maahanmuuttoa, mitä Suomi tarvitsee muun muassa väestön ikääntymisen johdosta. Samalla kun liikkuvuutta sujuvoitetaan, tavoitteena on pitää maahanmuutto hallittuna.
Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen sanoo, että nyt parhaillaan tutkitaan Euroopan komission 23.9. antamaa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden tiedoksiantoa.

Komissio puhuessaan vastuunjaosta lähtee siitä, että jäsenvaltioiden alueelle suuntautuva muuttoliike on EU:n yhteinen asia.

– Suomen näkökulmasta vastuunjaon on oltava oikeudenmukaista ja kestävää. Muuttoliikepaineen ja erilaisten kriisien varalle on luotava omat mekanisminsa. Kaikkien menettelyiden tulee olla sujuvia ja oikeusturvan takaavia.

Lue lisää
2020-11-25 11:57:05

KOLUMNI 19.11.2020

VÄLIRAUHAN kesänä 1940 viranomaiset saivat huolestuttavaa viestiä eri puolilta Suomea: tuhannet Karjalan siirtoväen alaikäiset pojat ja nuorukaiset olivat toimettomia. 

Osa heistä liikkui juopottelevina, meluisina porukoina herättäen huolta ja närkästystä. He eivät olleet työllistyneet tai ottaneet tarjottua työtä vastaan; koulunpenkkiä näille rahvaanpojille ei edes ehdotettu. 

Nykyisin sanoisimme, että he olivat syrjäytyneitä tai syrjäytymisuhan alla.

Syksyyn mennessä oli syntynyt idea, jota viranomaiset alkoivat partioliikkeen kanssa toteuttaa seuraavan talven aikana: siirtopoikien työleirit. Niillä 15–18-vuotiaat pojat tekivät maatalous- ja metsätöitä ja vapaa-aikanaan saivat opetusta ja liikunnanohjausta. 

Lue lisää

Sivu 1     Vanhemmat julkaisut >