2020-09-16 10:13:46

LUE 10.9.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Laivan takavarikointi VIipurissa näytti yrittäjälle idän mielivallan

• Pohjois-Karjalan museossa kerrotaan Pielisjoen tarinoita

• Miehikkälä sisällissodan pieni, mutta dramaattinen näyttämö

• Heidi Pietarinen ikuisti Koivikkoon kuvan ukistaan

• Antero Uitto vastasi Stalinin terrorin valkopesuun Venäjällä

• Eeva-Liisa Poutanen teki työuransa merentutkijana

Lue lisää
2020-09-09 10:12:20

Outi Örn haluaa karjalaisten aktiivisia ryhmiä koko maahan

HELSINKI

Karjalan Liiton toiminnan pitää uuden puheenjohtajan Outi Örnin mielestä kattaa koko Suomen.

– En halua samaa suuntausta kuin Pohjois-Karjalassa, missä Karjalaisseurojen piiri lopetettiin, linjaa Kiteellä syntynyt Outi Örn tulevia töitään.

– Perinne on tuotava monipuolisesti esille ja sen siirto sukupolvelta toiselle jatkuu. Kun ammennamme oikein syvältä, löytyy karjalaisuudesta uusia helmiä, Outi kiteyttää.

Outin ukin kotitila jäi sotien jälkeen Uukuniemen luovutetulle alueelle. Uukuniemi menetti Neuvostoliitolle kaksikolmasosaa alueistaan. Siksi uusi puheenjohtaja korostikin valintansa jälkeisissä haastatteluissa, että myös Suomen puolella on edelleen vahvoja perinteisiä karjalaisia alueita Etelä- ja Pohjois-Karjalassa.

Lue lisää
2020-09-09 10:09:15

Rautakauden aarteita Nurmeksesta ja Kiteeltä

NURMES

NURMEKSEN Ikolan museon alueelle jalkautui aarteen etsintään elokuun alussa joukko arkeologian harrastajia arkeologi Ville Hakamäen kanssa. 

Aivan Ikolan museon takana olevalta apilapellolta Marko Piironen löysi metallinpaljastimella kaksi vuotta sitten ristiretkiaikaisen ketjunkantajan. Se on noin kolme senttiä läpimitaltaan oleva spiraalikoristeinen pronssikoru ja sen arvellaan ajoittuvan 1000–1100-luvulle jKr.

Siitä puuttuu alareunasta pieni palanen, mutta muuten kyseessä on ehjä ja helposti tunnistettava pronssiesine. Se on tällä hetkellä Museovirastolla luetteloitavana, sanoo arkeologi Ville Hakamäki.

Lue lisää
2020-09-09 10:06:45

Suomeen on syntynyt globaali johtajapolvi

VAASA

– Nykyisin työ vie yhä useamman suomalaisen johtotehtävissä toimivan ulkomaille. Eikä useinkaan ole kysymyksessä vain yksi ulkomaankomennus, vaan niitä saattaa olla uralla useita eri maissa.

Vaasan yliopiston johtamisen professori Vesa Suutari on jo parinkymmenen vuoden ajan tutkinut kansainvälistä työliikkuvuutta.

– Suomeen on kasvanut viime vuosikymmenten aikana globaali johtajasukupolvi, johon kuuluu niin miehiä kuin naisia. Kokeneimmat heistä eivät ole halukkaitakaan enää muihin kuin kansainvälisiin tehtäviin.

Lue lisää
2020-09-09 10:04:52

KOLUMNI 3.9.2020

Virolaisen epätavallinen puhe

LAURI KONTRO

 

VALTIOVARAINMINISTERI Johannes Virolainen piti toukokuussa 1973 Loviisassa epätavallisen puheen. Ministeri ei puhunut päivänpolitiikkaa vaan visioi, millaiseksi maailma saattaa muuttua, jos poliitikot eivät osaa tehdä oikeita päätöksiä. Puhe ei tuolloin saanut mediassa huomiota, sen verran erikoinen se oli.

Virolainen lainasi amerikkalaista professoria Charles A. Reichia, joka oli ennakoinut uutta vallankumousta. Tämä vallankumous lähtee ihmisestä ja kulttuurista ja muuttaa politiikkaa vasta viimeisessä vaiheessa. Reichin mukaan nuorisosta lähtevä kumous on johtamassa vihreämpään Amerikkaan, joka on järkevämpi ja inhimillisempi kuin silloinen Amerikka oli. Suomessa puhuttiin siihen aikaan vihreästä aallosta.

Lue lisää
2020-09-09 09:40:45

LUE 3.9.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Outi Örn haluaa karjalaisten aktiivisia ryhmiä koko maahan

• Liittokokous 23.8.2020:  Viime hetken ehdokkaat sekoittivat kuviot

• Johtamisen professori Vesa Suutari, Vaasan yliopisto: Suomeen on syntynyt globaali johtajapolvi

• Rautakauden aarteita Nurmeksesta ja Kiteeltä

• Kaiken kansan karjalaisessa päivässä juhlittiin Mikkelin Karjalaisia

• Uno Ullberg - Viipurin ja Imatran arkkitehti

• Suomen evakkopatsas -hanke etenee Lahdessa

 

Lue lisää
2020-09-02 09:42:45

Jääsken seurakunnan perintö säästölistalla Etelä-Karjalassa

IMATRA

Jääski-seuran huoli pitäjän eteläkarjalaisen nimikkokirkon kohtalosta tulee käsittelyyn Imatralla. Seurakunnan kiinteistöstrategiassa ehdotetaan Imatrankosken kirkkoa suljettavaksi.

–Asiaa ei ole päätetty. Keskustelemme aiheesta syksyllä laajasti eri tahojen kanssa, korostaa seurakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Kärkäs. Hänen sukunsa on Jääskestä.

Seurakunta on vaikeassa tilanteessa. Kolmesta kirkosta Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin Kirkko on merkittävä nähtävyys, jonka kohtalosta on neuvoteltava museoviraston ja Aallon säätiön kanssa. Tainionkosken kirkkoa peruskorjattiin äskettäin miljoonalla eurolla. Jääsken seurakunnan nimikkokirkko Imatrankoskella vaatisi pikaista remontointia.

Lue lisää
2020-09-02 09:40:34

Yhteinen suurhanke uudistaa Karjalan tasavallan museoita

SERGEI KARPOV

Kurkijoen kotiseutumuseon uusi näyttely kertoo Laatokan Karjalan keskiajan historiasta. Se esittelee viikingin haudan Kurkijoella, kävijä voi myös koettaa muinaiskarjalaisia pukuja ja kuunnella karjalankielistä puhetta.

Pysyvä näyttely Kirjala – seitsemän runolaulua avautui Kurkijoen kotiseutumuseossa.

– Kirjala-nimi on peräisin skandinaavisista saagoista. Sillä arvellaan olevan sama merkitys kuin nimillä Korela ja Karjala. Nimi on säilynyt Kurkijoen kunnan vanhassa nimessä Kirjaž, joka esiintyy Novgorodin Venäjän aikaisissa kirjallisissa lähteissä, selvittää museonjohtaja Marina Petrova.

Näyttely esittelee, mikä voi arvata Kalevala-eepoksen sankarin, Antero Vipusen arvoituksia ja kulkea virtuaalisesti kauppareittiä Laatokalta Vienanmerelle.

Lue lisää
2020-09-02 09:37:05

Sotainvalidien asialla jo 80 vuotta

SOTAINVALIDIEN itsensä perustama liitto on toiminut jäsentensä muuttuvien tarpeiden mukaan ja jatkaa heidän kunniakasta työtään niin pitkään kuin tarvitaan. 

 

SUOMEN sodissa 1939–1945 haavoittui noin 200 000 ihmistä, ja heistä n. 96 000 vammautui pysyvästi joko sodassa tai sen vuoksi. Talvisodassa terveytensä menettäneet nuoret miehet halusivat varmistaa, että heidän asiansa hoidetaan, joten he perustivat oman järjestön, Sotainvalidien Veljesliiton 18.8.1940. Liittonsa kautta he ovat parantaneet omaa ja toistensa elämänlaatua ja vaikuttaneet saamaansa hoitoon ja palveluihin. 

Lue lisää

< Uudemmat julkaisut     Sivu 2     Vanhemmat julkaisut >