2020-11-25 11:52:36

LUE 19.11. 2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Suomen itää on kuvattu poikkeuksellisen paljon

• Maahanmuuttoviraston tavoitteena on edistää hallittua maahanmuuttoa

• Hyvä verkkotarina lisää jäseniä ja myyntiä

• Puun ja kuoren välissä Moskovan rauhan aikana ollut Suomi ei lähtenyt ajopuuna jatkosotaan

• Viipurin kumisuutarien lesti kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi

• Pekka Lähteen Ford kurvailee viipurilaisen rengasalan yrityksen väreissä

• Vanhat karjalaiset kirjailijat: Tyyne Saastamoinen

Lue lisää
2020-11-18 09:59:09

Vapaaehtoistyö elää nyt kukoistuskauttaan

HELSINKI

– Koronaepidemia on saanut satoja uusia ihmisiä ryhtymään vapaaehtoistyöhön. Asia käy ilmi Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelun kyselystä, johon vastasi lähes 1 400 vapaaehtoista.

Vastaajista noin 40 prosenttia ilmoitti aloittaneensa vapaaehtoistyön koronaepidemian aikana. Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Elina Varjosen mukaan taustalla on ihmisten auttamishalu.

– Suomalaisista 42 prosenttia ilmoitti tehneensä jotakin vapaaehtoistyötä jo ennen korona-aikaa esimerkiksi urheiluseuroissa ja erilaisissa järjestöissä. Taloudellisesti mitattuna vapaaehtoistyön arvo vuodessa on yli kolme miljardia euroa, eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Kyselyn perusteella vapaaehtoistyön suurimpina hyötyinä pidetään erilaisten ihmisten kohtaamista ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Tämä on tärkeää demokratian ja ihmisten välisen luottamuksen takia, Varjonen korostaa.

Lue lisää
2020-11-18 09:56:37

Jäsenmaksujen siirto loppusuoralla

YLI 20 000 karjalaisen kansalais- ja kulttuurijärjestössä siirretään jäsenmaksujen perimistä seuroilta Karjalan Liitolle. Uudet tiedot on toimitettava liittoon marraskuun loppuun.

Liitto siirtyy vuoden alussa keskitettyyn jäsenlaskutukseen. Laskut lähetetään suoraan jäsenseurojen henkilöjäsenille helmikuun jäsenlehden Karjalan Kunnaiden mukana. Maksut menevät liiton tilille, mistä seurojen osuudet tilitetään maaliskuussa. Seuran ainais- ja kunniajäseniltä ei veloiteta seuran jäsenmaksua, mutta lasku liiton ja piirin osuudesta tulee Karjalaseuralle.

Karjalan Liiton jäsenmaksu on seuraavat kolme vuotta 20 euroa. Useamman seuran jäsen voi maksaa vain yhden liiton jäsenmaksun ja alle 18-vuotiailta ei peritä maksua. Jäsenet maksavat myös seuran jäsenyydestä ja osuuden piirijärjestölle.

Seurat säästävät postituskulut ja pankin palvelumaksut.  Niiden vastuulla on, että jäsenrekisterit päivitetään. Myös seuran tietosuoja- sekä rekisteriselosteen pitää olla ajan tasalla. Jäsenmaksut lähtevät toistaiseksi paperilaskuina ja ne välitetään seuroille, kun maksu on vastaanotettu kokonaan.

Maksamattomaan jäsenmaksuun lisätään viiden euron käsittelymaksu. Järjestelmä lähettää rästilaskuja kaksi kertaa, mutta sen jälkeen perintävastuu siirtyy Karjalaseuralle. Liiton oikea jäsenmäärä selviää, kun kuolleet ja passiiviset tahot poistetaan rekisteristä tammikuun puoleen väliin mennessä.

Lue lisää
2020-11-18 09:52:34

Siiri Rantanen nousi naishiihtäjien luottohenkilöksi

Siiri Rantanen oli kilpailuaikanaan Suomen Hiihtoliiton naisten hiihtomaajoukkueen arvostuksen ladunraivaajana. Hän toimi naisten joukkueen luottohenkilönä, johon muut naishiihtäjät luottivat. Maastohiihdon silloinen päävalmentaja Veli Saarinen keskittyi aluksi vain miesten joukkueen valmentamiseen ja naiset saivat pärjätä omillaan. Tähän Rantanen puuttui tarmokkaasti ja hänen ja Saarisen sukset menivät ajoittain ristiin.

Tohmajärveltä miehensä kanssa Lahteen muuttanut Siiri Rantanen muistetaan ensi sijassa Lahden Hiihtoseuran mestarihiihtäjänä. Uran loppupuolella tähän tuli muutos. Silloinkin oli kysymys hiihtäjän omasta oikeudesta päättää urastaan. Tuolla kerralla sukset menivät ristiin Lahden Hiihtoseuran hallituksen kanssa. 

Lue lisää
2020-11-18 09:50:00

KOLUMNI 12.11.2020

Maantieteelle emme mitään voi

LAURI KONTRO

 

YHDYSVALTAIN jännitysvaaleja seurattiin kaikkialla, eikä syyttä. Johtavan suurvallan sisäpolitiikka vaikuttaa koko maailmaan. Sitä aprikoidaan, mikä muuttuu, kun Trump vaihtuu Bideniin. Ja mitä merkitsee se, että maailman vahvin valtio on niin hajalla kuin on.

J.K. Paasikivi takoi suomalaisten päähän oppia siitä, että maantiede eli geopolitiikka on suurvaltapolitiikan avainsana. Kysymys oli Suomesta ja Venäjästä. Venäjä katsoo omia rajojaan ja naapureitaan aina samasta näkökulmasta – olipa Moskovassa vallassa kuka tahansa. Venäjällä on ikuinen epäluulo siitä, että joku hyökkää Suomen kautta Pietariin tai sulkee meritien Suomenlahden pohjukasta Itämerelle.

 

Lue lisää Karjala-lehdestä 12.11.2020

Lue lisää
2020-11-18 09:45:25

LUE 12.11.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Karjalan Liiton jäsenmaksujen siirto loppusuoralla

• Kansasalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Elina Varjonen: 

Vapaaehtoistyö elää nyt kuokoistuskauttaan

• Siiri Rantanen nousi selkeäksi naishiihtäjien luottohenkilöksi

• Kaukopartioisku meni pieleen Vienassa

• Karjala on lentohietikoiden "karu maa"

• Puheenvuoro: Karjala-lehti ei saa kuolla

LIITTEENÄ Säkkijärvi-lehti

Lue lisää
2020-11-25 11:51:57

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

 

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Lue lisää
2020-11-11 12:39:52

Vuoden vesistökunnostaja avaa Hiitolanjokea kalareitiksi

Ympäristöministeriö antoi Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle ja sen toimitusjohtajalle Hanna Ollikaiselle. Säätiö on Ollikaisen johdolla mahdollistanut hankkeen, jossa kolme patoa puretaan lähivuosina Rautjärven Hiitolanjoella Etelä-Karjalassa.

Hanke on ministeriön mukaan mittakaavaltaan ainutlaatuinen. Hiitolanjoen vedet tulevat virtaamaan vapaana vuonna 2023 latvavesiltä Laatokkaan. Palkintoperusteiden mukaan tämä vakiinnuttaa äärimmäisen uhanalaisen järvilohen aseman Suomessa ja edesauttaa vesiluonnon tai vesistöjen monimuotoisuuden suojelua. Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

Lue lisää
2020-11-11 12:37:55

Omien juurien tutkimisesta elämäntapa

ESPOO

– Kävin isän suvun juurilla ensimmäisen kerran vasta 2015. Sen jälkeen olen tehnyt jopa parikin matkaa vuodessa. Ensimmäinen matka muutti minuuteni ja koko elämäni kulun, filosofian tohtori Auli Leskinen sanoo.

Auli on nyt kiinnostunut Karjalasta. Hän lukee historiaa ja sotakirjoja illat pitkät, tutkii karttoja ja etsii tietoa arkistoista.

– En aio lopettaa tiedonkeruuta ollenkaan. Siitä on tullut elämäntapa ja minusta tällainen takapeiliin tuijottaja. Jotkut näkijät ennustavat tulevan, mutta minä haluan nähdä menneen visuaalisina kuvina.

Rakennuksia Impilahden Purovaarassa ei ole, mutta kylläkin runsaasti kivijalkoja. Auli on löytänyt vanhojen esineiden palasia, viikatteiden ja sankojen osia.

– Purovaaran Ala-kylällä on yhä Leskisen suvun riihen kivijalan rauniot, isomummini Sofian istuttamia ruusupensaita ja kaivoja.

Lue lisää

< Uudemmat julkaisut     Sivu 2     Vanhemmat julkaisut >