2021-03-03 09:46:09

LUE 25.2.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Jukka Jalonen ylpeä karjalaisista juuristaan

• Itä-Suomen yliopisto kutsuu karjalan kielen ystäviä yhteiseen kielenelvytystyöhön

• Sopraano Marjukka Tepposelle kiinnitys New Yorkin Metropolitaniin

• Onko omaisesi tai sukulaisesi haudattu Viipurin sankarihautaan?

• Kuuden sodan Mäntylät isänmaan asialla

• Sienet, kasvikset ja marjat kuuluvat Trapesn ruokapöytään

• Taidemaalari palasi Sortavalaan

• Kalevala saa kiittää Vienaa paljosta

Lue lisää
2021-02-24 11:03:30

Valter Juvelius etsi aarretta Palestiinassa

Mielikuva hyllyjen takana hiljaa puurtavasta kirjastonhoitajasta on täysin harhaanjohtava Valter Juveliuksen tapauksessa. Hän oli Viipurissa 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut kaupungin kirjastonhoitaja,  työväenopiston johtaja sekä monialataitaja, joka jätti kuuluisimmat jälkensä arkeologian historiaan.

Ja sitä ennen hän sanoitti Karjalan kunnailla -kansansävelmän, joka on nykyään myös Karjalan tasavallan hymni. Juveliuksen kirjailijan ura on jäänyt muuten unholaan, mutta kääntäjänä hänen maineensa on laajempi.

Viipurissa ilmestynyt Karjala-lehti aloitti filosofian tohtori Valter Juveliuksen jalanjälkien seuraamisen vuonna 1909, jolloin hän lähti Palestiinaan. Otsikko kysyi iltapäivälehtien tyyliin:  Johtiko  suomalaisen Valter Juveliuksen löytö myyttisen liitonarkun etsintöihin? 

Lue lisää
2021-02-24 11:00:25

Suojelumerkintäkään ei suojele Terijoen huviloita

MILJOONAKAUPUNKI Pietarin ja Suomenlahden hiekkarantojen läheisyydessä Terijoella olevat tontit ovat himottuja kohteita rakentajille. Useat niillä sijainneet sodista ja neuvostoajasta selvinneet huvilat ovat joutuneet väistymään korkeilla betoniaidoilla ympäröityjen ökytalojen ja vapaa-ajan asuntojen tieltä.

– Monien venäläisten on vielä vaikea ymmärtää, miksi ränsistynyttä ja vanhaa rakennusta pitäisi kunnostaa. Jos kerran on rahaa, miksei rakentaisi uutta ja hohtavaa, sanoo tekniikan tohtori Laura Berger

Hän on toimittanut englanninkielisen teoksen ”The Look of leisure. Historic Seaside Villas of the Northern Baltic”, jossa sekä suomalaiset että venäläiset arkkitehdit ja rakennusten suojeluun perehtyneet asiantuntijat kirjoittavat näkemyksistään Terijoen huviloiden kohtalosta. Kirja pohjautuu kolme vuotta sitten Helsingissä pidettyyn yhteisseminaariin.

Lue lisää
2021-02-24 10:57:11

Itäraja pysyy kiinni turisteilta

MAAMME hallitus pohtii jatkuvasti matkustusrajoitusten tiukentamista Suomeen. Tällä hetkellä terveysturvallisuuden varmistamiseksi päätettiin viime viikolla rajanylitysliikenteen rajoituksista 19. helmikuuta alkaen.

Esimerkiksi itärajalla Pohjois- Karjalan rajavartioston komentaja rajoittaa Niiralan rajanylityspaikan aukioloa. Rajoitukset eivät koske tavaraliikennettä eivätkä henkilöitä, joilla on välttämätön ja kiireellinen tarve rajan ylittämiseen aukioloaikojen ulkopuolella.

Myös Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja päätti alueella sijaitsevien Vaalimaan ja Nuijamaan rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoituksista. Asiaa tullaan käsittelemään myös Venäjän rajaviranomaisten kanssa.

Lue lisää
2021-02-24 10:49:19

KOLUMNI 18.2.2021

Tarvitsemme kulttuuria ja kulttuuri tarvitsee meitä 

TOMI HÄRMÄ

 

OLIMME viikonloppuna kotimaan lomamatkalla ja sain kuunnella pitkästä aikaa elävää musiikkia. Koronaturvallisesti toteutettu musiikkielämys muistutti mieleeni, miten suuri merkitys kulttuurilla on meille ja hyvinvoinnillemme.

Koronavuoden aikana on puhuttu resilienssistä, yksilötasolla se linkittyy vahvasti jaksamiseen pandemian keskellä. Aika monella resilienssi on ollut koetuksella, kun karanteenielämä jatkuu kuukaudesta toiseen.

Kulttuurielämykset muistuttavat meitä ”vanhasta normaalista” tai antavat pilkahduksia siitä, että normaali elämä joskus vielä varmasti palaa.

Normaalinkin arjen keskellä kulttuurin avulla viemme itsemme toiseen tunnelmaan, unohdamme arkiset huolet. 

Lue lisää
2021-03-03 09:45:11

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

Lue lisää
2021-02-17 10:12:45

Jokainen sukupolvi löytää oman näkökulmansa karjalaisuuteen

OUTOKUMPU

Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön uusi puheenjohtaja professori Marjatta Palander odottaa uusia, vaikuttavia, innovatiivisia karjalaisuuteen liittyviä hankesuunnitelmia. 

 

KARJALAISEN Kulttuurin edistämissäätiö KKES perustettiin 70 vuotta sitten Joensuussa tukemaan karjalaista henkistä ja aineellista viljelyä. 
Alussa säätiön toiminta ja tuki kohdistui Pohjois-Karjalaan, mutta 1950-luvun puolivälistä lähtien myös eteläkarjalaiset toimijat ovat voineet hakea KKES:ltä rahoitusta toimilleen.

Vuoden alusta säätiön hallituksen puheenjohtajana aloittanut Itä-Suomen yliopiston professori, FT Marjatta Palander, 65, on tätä ennen toiminut vuodesta 2004 säätiön hallintoneuvostossa ja vuodesta 2013 hallituksen varapuheenjohtajana.

– Vähän minä pelkäsin, että näin tässä voi käydä. Onneksi en ole yksin tekemässä tätä, vaan meillä on vahva ja osaava hallitus, jossa on tieteiden, elinkeinoelämän ja lakiasioiden osaamista. Ja sitä tarvitaan, sillä tulossa on isoja päätöksiä, Palander kertoo.

 KKES jakaa vuositasolla 600 000 euroa, josta osa menee taiteelle ja kulttuurille sekä osa tieteelle.  Osan säätiö jakaa suoraan yksittäisille opiskelijoille muun muassa heidän ulkomailla tapahtuviin perusopintoihinsa kuuluviin vaihto-opintokausien kuluihin. 

Lue lisää
2021-02-17 10:06:13

Lahdenpohjan museon pihalle puuveistoksia

SORTAVALASTA Lahdenpohjaan on nelisenkymmentä kilometriä mutkaisen kapeaa, mutta melko hyväkuntoista kestopäällystetietä. Jos Syväoron rajaylityspaikka toteutuu, on Parikkalasta Lahdenpohjaan vain parikymmentä kilometriä.

Vähän ennen Suomen entistä kauppalaa seisoo oikealla kyltti: Gora Filina. Tielle näkyy luolasto, jossa toimi vuosina 1943–44 kallioon louhittu Suomen armeijan komentokeskus. Nykyisin siellä on vuonna 2016 avattu Huuhkanmäen sotahistoriallinen museo.

Tilaa on noin 750 neliömetriä ja huonekorkeus ilmoitetaan neljäksi metriksi. Esitteen mukaan museon pitäisi olla auki joka päivä, mutta rynkytän turhaan räntäsateessa portin ovea. Eletään aikaa koronan kynnyksellä.

Lue lisää
2021-02-17 10:03:31

Hannu Lintu johtanut orkestereita ympäri maailmaa

Radion sinfoniaorkesteri (RSO) ja sen ylikapellimestari Hannu Lintu ylsivät jälleen huikeaan suoritukseen, sillä RSO:n ja Linnun luoma julkaisu valittiin toisena vuotena perättäin Grammy-ehdokkaaksi. Musiikkialan Grammy-palkintoa pidetään elokuva-alan Oscareihin verrattavana tunnustuksena.

RSO:n ja Linnun albumi sisältää puolalaisen Witold Lutoslawskin toisen ja kolmannen sinfonian. Se on ehdolla orkesterilevytysten sarjassa, jonka muut ehdokkaat ovat amerikkalaisia julkaisuja tai amerikkalaisten tekijöiden levyjä. Voittaja selviää maaliskuussa.

Vuosi sitten Kaija Saariahon musiikkia sisältävä RSO:n ja Linnun levytys oli Grammy-ehdokkaana parhaan klassisen musiikin kokoelman sarjassa.

 

SUOMALAINEN Ondine-levy-yhtiö on julkaissut kaksi Hannu Linnun ja RSO:n tekemää levyä Lutoslawskin sinfonioista. Witold Lutoslawski eli vuosina 1913-94. Ensimmäisen sinfoniansa vuonna 1947 valmiiksi saanut mies on ollut Linnulle tärkeä säveltäjä opiskeluajoista lähtien.

–  Lutoslawski sopii muusikkoluonteelleni paremmin kuin moni muu ”uusi” säveltäjä. Hän sopii erittäin hyvin myös RSO:lle, sillä hänen sinfoniansa ovat värikästä soitettavaa. Iso osa uudesta levytyksestä on suoraan konsertista. Joitakin juttuja ja paikkauksia soitimme jälkikäteen uudelleen, Lintu lisäsi.

 

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 11.2.2021

Lue lisää

< Uudemmat julkaisut     Sivu 2     Vanhemmat julkaisut >