Saksalaiset nuoret takkatulen ääressä. Mummomme Maija Jauhiainen toimi nuorten käytännönasioiden tulkkina leiriaikana.
2022-8-2 10:54:34

Raja-Karjalaan Suomen ensimmäinen partio-opisto

SUOMALAISEN Partiopoikaliiton organisaation uudistuessa vuonna 1937 elettiin nousukautta, jolloin heräsi aie erillisen, oman partio-opiston rakentamisesta partiojohtajakoulutusta varten. Muusta Suomesta erillään elävä rajan kansa haluttiin liittää kanta Suomeen sivistyksen langoilla, jolloin heräsi innostus opiston paikasta Raja-Karjalassa keskellä laajoja saloja, missä luonto ja seikkailuhenkisyys olisivat apuna partiohengen luomisessa. Raja-Karjalan sivistysliitto oli jo vuosikymmen aikaisemmin aloittanut laajan kansansivistystyön noilla koskemattomilla Kalevalan laulumailla. Partiopoikaliittokin halusi kalevalaiselle maaperälle, rajan läheisyyteen poikien isänmaallisen hengen kohottamiseksi ja paikalliseen väestöön tutustuttamiseksi.

Opiston majoituspalveluista ajateltiin olevan myös hyötyä kehittyvälle turismille.

Niinpä Partiopoikaliiton johtokunta kokouksessaan 6.10.1937 päätti etsiä opistolle aluetta Raja-Karjalasta. Salmensillalta avautuvat Nujakan saaren valkoiset hiekkarannat vakuuttivat paikan etsijät ja kun paikka oli kaukana asutuskeskuksista, kalevalainen elämänmuoto olisi lähellä. (kartta:www.suistamo.net/Uuksujärvi Nujakkalinna.htm)

Partiopoikaliitto oli kerännyt varoja arpajaisilla, joiden tuotolla ostettiin Pitkäranta Oy:ltä 15 ha Nujakansaarta opistoa varten ja loput 40ha:n alueesta jäivät vuokralle. Paikan sijainti oli hyvä, sillä kauniin luonnon lisäksi Sortavala-Suojärvi maantielle oli vain 3,5 kilometriä ja Roikonkosken asemalle n. viisi kilometriä.

 

ARKKITEHTI  Lappi-Seppälä, itsekin partiojohtaja, laati arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä & Martaksen kanssa  rakennuspiirustukset vanhaan karjalaiseen tyyliin rakennettavasta talosta. Se rakennettiin Karjalan metsien komeista punahongista, joista päärakennuksen hirret salvottiin ristinurkin. Seinäpintoja ei käsitelty. Pirtin takka muurattiin punaisista tiileistä. Päärakennus oli näennäisesti kaksikerroksinen. Toinen kerros aukesi koko seinänleveydeltä tupaan ja päihin jäivät leveät majoitustilat pankolle ja parvelle. Kummallekin mahtui nukkumaan kaksi kouluvartiota eli 18 henkeä. Johtajien huoneet rakennettiin 440 sm korkean pirtin parvekkeiden alle ja pirtin pohjoispäähän tulivat keittiö-, pesu- ja eteistilat. Eteisten yhteydessä oli ripoputkilla lämpimänä pidettävä kuivaushuone. Eteisestä oli kulku tupaan ja keittiöön ja keittiöstä kellariin.

Ulkorakennuksessa olivat varastotilat ja ulkohuoneet. Rakennuksen päädyssä korkealla olevalla  vellikellolla kutsuttiin ruokailuihin ja oppitunneille. Erillisen saunarakennuksen päädyssä oli talonmiehen eli linnanvoudin asunto.

Perushirren laskussa hirren koverrukseen sijoitettiin uurna perustamistekstein: ”Olkoon tämä todistus merkki siitä, että Suomalainen Partiopoikaliiton partio-opiston perushirsi asetettiin paikoilleen elokuun 22. pnä 1938. Edustakoon tämä hirsi myöskin sitä luontoa, mikä partioelämäämme niin lähellä on ja pysyköön se vahvana, jotta sen päällä turvallisin mielin voimme työmme Jumalan ja isänmaan avulla suorittaa”. Rakennustöissä oli 16-20 paikallista työntekijää. Yhteistyö alueen asukkaiden kanssa oli alusta asti sujuvaa. Koko rakennusajan oli myös leiritoimintaa.

VASTAANOTTOTARKASTUS oli jo joulukuussa vuonna 1938. Partio-opisto tuli maksamaan 380.000 mk. Opistosta piti huolta palkattu talonmies,vouti, jonka tehtäviin kuuluivat huolto-ja tarkastustoimet, vartiointi ja käytännöllisten oppituntien pito. Tarvittaessa sai palkata talousapua.

Jo opiston alkuaika viritti runsaat tavara-ja ruokalahjoitukset koko Karjalasta. Partio-opisto vilkastutti sekä henkisesti, että aineellisesti koko Karjalaa, mutta eniten Suistamoa. Kylien maataloista ostettiin tuotteita ja kaupoista tavaroita. Roikonkosken asemalta hoituivat kuljetukset juniin ja tavaroiden toimitukset.

Jo ennen vihkiäisiä tammikuussa 1939 pidettiin opistolla ensimmäinen partio-ohjaajakurssi ns. Gilwell-kurssi nro 9.

Niinpä Partiopoikaliiton yliasiamies vuodatti ennen vihkiäisiä Nujakkalinnassa käynnistään Laatokka-lehteen: ”Nyt kun ensimmäiset valmistumisen jälkeiset kurssit ovat päättyneet, voin tyydytyksellä todeta opiston vastaavan kaikkia sen toiveita. Maasto ympäristössä on ihanteellinen, kulkuyhteydet ja huolto järjestyneet erinomaisesti ja seudun väestö on suhtautunut partiolaisiin erittäin myönteisesti, mitä jatkuvat vierailut opistolle todistavat”.

Nujakkalinnan vihkiäiset olivat 11.6.1939. Juhliin oli kutsuttu 400 koti- ja ulkomaista arvohenkilöä, joista marsalkka Mannerheim, kunniapartiolainen nro 1 lähetti mm. juhlaan onnittelusähkeen.

Nujakkalinnan vieraskirjaan merkatut kurssit:

- Kesäkuussa oli kuusi partioleiriä, joihin osallistuivat tutustumismielessä muutkin kuin partiolaiset

- 15. - 29.7.1939 kaksi leiriä saksalaisille vieraille

- 9.10.1939 – 15.4.1940 Nujakkalinna oli armeijan käytössä ylimääräisten kertausharjoitusten alusta talvisodan loppuun. Nujakkalinna säilyi talvisodasta tuhoitta.

- 13. – 18.9.1943 partio-ohjaajakurssi. Paikalla mm. L.Vuolasvirta. Osallistujia 32 henkilöä.

- 19. -25.9.1943 raivausleiri

- 27. – 30.12.1943 Laatokan Karjalan maakunnallinen yhteistyötoimikunnan Kansansivistystyön syventämiskurssi. Mukana edustajia Raja-Karjalan Sivistysliitosta ja Laatokan-Karjalan Nuorisoseurojen liitosta, yht. 45 hlöä.

- 7.4. – 10.4.1944 partio-ohjaajakurssi, 44 henkilöä, joukossa saksalaisia nuoria mm. Woldemar Truhe, Hitler-Jugend Standoret

- 6.7. 1944  ”Jätimme Nujakan klo 20. Taas jyrähtelee ankarasti idän puolelta. Sota lähestyy taas näitä tantereita. Toivon, että linna voittaa tälläkin kerralla kaikki vaikeudet. Melkein kaksi vuotta suojasit meitä. Kiitos suuri linnalle. Heikki Seppälä, vouti”.

TERTTU-MARJATTA HOVINIEMI

Lähteet: Laatokka digilehdet: 1938 nrot 35,38,52,92,145 ja 1939 nro 64 avajaiset ja nro 76. Suistamon pitäjän historia: Rajamo & Nenonen, Nujakkalinnan vieraskirja,Suomen Partiomuseo,Turku/Yrjänä Nenonen. Kansallisarkisto https://astia.narc.fi/astiatUi/search.php

Filmi Uuksujärven leiritoiminnasta kahdeksan minuuttia: ”Tee pojasta mies”: L.Vuolasvirta, odottaa digitointia.

TERTTU-MARJATTA HOVINIEMI


« Takaisin