2020-5-6 07:36:28

Lahtista kaivataan edelleen

Lahtista kaivataan edelleen 

LAURI KONTRO

Kolumni Karjala-lehdessä 30.4.2020.

”EN MÄÄ TÄSÄ syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.”

Alikersantti Hietasen sanat muistetaan Tuntemattomasta sotilaasta. Tilanne oli kriittinen, suorastaan toivottoman tuntuinen. Vihollinen oli tullut läpi ja sekä konekiväärimies Lahtinen että konekivääri olivat jääneet hankeen. Hietasen kommentti kertoi olennaisimman. Nyt ei olisi aika etsiä syyllisiä vaan jatkaa puolustautumista.

Myös koronaviruksen vastaisessa taistelussa on tärkeintä pitää puolustus kunnossa. Tärkeintä on säilyttää maltti. Syyllisiä – sikäli kuin heitä on – ehditään kyllä etsiä myöhemmin.

Koronavirus yllätti maailman. Virus levisi kaikkialle, sitä vastaan ei ollut lääkettä, sitä ei tunnettu eikä sitä voitu torjua aseilla. Viruksen taloudelliset vaikutukset ovat edelleen arvailujen varassa.

Suomi on selvinnyt viruksen kanssa toistaiseksi hyvin – sanottiin mitä tahansa. Vahvuutenamme on ollut ennen muuta hyvä terveydenhuoltojärjestelmä. Se on kestänyt paineen. Verorahoille on saatu katetta.

Poliittinen johto, hallitus ja eduskunta ovat toimineet harkitusti. Päätökset ovat olleet kovia, mutta ne on tehty yksimielisesti. Linjaa eli strategiaa on pystytty myös muuttamaan sitä mukaa, kun uutta tietoa on kertynyt. Virheitäkin on tehty, se on luonnollista, mutta niihin on reagoitu sittenkin varsin nopeasti.

MEILLÄ ON kokemusta kriiseistä. Mutta vaikka korona onkin paha kriisi, sitä ei voi kuitenkaan verrata sotaan, joka tuhoaa kaiken.

Talouteen, ja sitä tietä elintapaamme kriisi iskee vaikeimmin. Emme ole osanneet edes kuvitella tilannetta, jossa öljy olisi ilmaista. Tai että pankit maksaisivat siitä, että joku suostuu ottamaan lainaa. Nyt sekin on nähty.

Kun yrityksiä kaatuu maailmalla kuin heinää, lasketaan työttömät sadoissa miljoonissa. Työttömyyden ja köyhyyden lisääntymisen kaikkia seurauksia on vaikea nähdä, saati laskea.

Valtiot jakavat rahaa avokätisesti jarruttaakseen konkursseja. Menot katetaan velalla, jota saadaan, kun keskuspankit painavat lisää rahaa. Seuraako tästä hintojen laskukierre eli deflaatio vai jättimäinen hintojen nousu eli hyperinflaatio, sitä ei tiedä kukaan. Molemmista on kokemusta, eivätkä ne kokemukset ole hyviä.

On luonnollista, että kriisin pitkittyessä myös arvostelu ja syyttely päättäjiä kohtaan lisääntyy. Sosiaalisessa mediassa jokainen on asiantuntija. Media pystyy tekemään pienestäkin kärpäsestä härkäsen.

KRIISI MUUTTAA monta asiaa ajattelussamme. Lujaksi luultu kansainvälinen talousjärjestelmä osoittautuu sittenkin hyvin herkäksi. Huomataan, että kansainvälinen riippuvuus ei aina olekaan hyvä asia, tarvitaan myös omavaraisuutta. Ruokakin kannattaa tuottaa kotimaassa. Aurinkorannalle ei tarvitse matkustaa joka vuosi, parempi on mennä Lappiin. Tiiviiden kaupunkien asemesta onkin järkevämpää rakentaa väljästi.

Kun velkoja joskus aletaan maksaa takaisin, pitää hyväksyä se, että verot nousevat ja eläkkeet laskevat – sitä kutsutaan yhteisvastuuksi. Jaettava kakku on entistä pienempi, mutta se kakku voi olla entistä parempi, jos tehdään oikeita valintoja. Kriisissä on aina myös mahdollisuus.

 

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja, joka vaikuttaa Yleisradion hallituksessa.


LAURI KONTRO


« Takaisin