2020-6-10 07:51:51

Koronakriisiä seuraa taloussokki

Koronakriisiä seuraa taloussokki

RISTO UIMONEN

Kolumni Karjala-lehdessä  28.5.2020.


KUINKA monelta tämän lehden lukijalta jää tänä vuonna väliin kesämatka itärajan taakse Karjalaan? Entä kuinka moni on joutunut peruuttamaan kesälomansa etelän lämmössä tai maailman metropoleissa?

Lomasuunnitelmien romuttuminen on pieni kismityksen aihe sen rinnalla, että koronakriisi on pysynyt Suomessa hallinnassa. Kuolleiden ja tartunnan saaneiden määrät ovat pelättyä pienempiä. Ihmisiä kuoli huhtikuussa näkymättömästä tappajasta huolimatta vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Olemme lisäksi välttyneet sellaisilta ylilyönneiltä, jollaisia esimerkiksi Venäjän Karjalassa nähdään. Siellä julkaistaan reaaliaikaisia online-karttoja, jotka kertovat, missä kerrostaloissa koronavirustartuntoja on ja milloin tartunta on löydetty. Omakotitaloista julkistetaan kadut, joiden varrella asuu tartunnan saaneita ihmisiä.

Suomessa jännitetään nyt, tuleeko pandemiasta toinen aalto, kun yhteiskuntaa avataan pikkuhiljaa, ja milloin saamme rokotteen, jolla pandemia pysäytetään. Arvio on, että vaara vaanii meitä ainakin ensi vuoteen asti.

KOVAT AJAT eivät kuitenkaan lopu silloin, kun koronakriisi väistyy. Kriisistä lankeaa Suomelle ja muille virushyökkäyksen kohteeksi joutuneille maille lasku, jonka mittasuhteita on tässä vaiheessa vaikea hahmottaa. Tiedämme vain, että laskusta uhkaa tulla puistattava niin inhimillisesti kuin taloudellisesti.

Inhimilliset seuraukset tulevat esiin henkisinä häiriöinä, ihmissuhdeongelmina ja monenlaisena muuna oireiluna. Taloudellisia seurauksia on helpompi arvioida. Palautuminen talouden pysähtymisestä saattaa viedä Suomelta kymmenisen vuotta, vaikka kriisin vaikutuksia yritetään lievittää hurjalla elvytyksellä ‒ ottamalla kahmalokaupalla lainaa valtiolle ja jakamalla rahaa erilaisina tukina.

Suomessa ja tiukan talouspolitiikan EU-maissa ei ole ennen tavattu yhtä suopeaa yleistä asenneilmapiiriä velkaantumista kohtaan kuin nyt. Kaikki katsovat, että nyt saa ja pitää velkaantua. Saksa ja Ranska haluavat, että EU antaa 500 miljardin euron elvytysruiskeen yhteisellä lainarahalla.

Suomella on velkaa noin 107 miljardia euroa. Sitä ollaan henkisesti valmiita lisäämään jopa 20 miljardilla ilman, että juuri kukaan räpäyttää silmiään. Jopa Elinkeinoelämän Keskusliiton jäsenyritykset odottavat käsi pitkällä lainarahaa valtiolta.

JUHA SIPILÄN hallitus yritti säästää julkisista menoista nelisen miljardia euroa saadakseen valtion velkaantumisen pysähtymään. Huuto oli kovaa ja säästöjen vastustus ankaraa, mutta hallitus onnistui. Uusi sopeutuskausi käynnistyy näillä näkymin 2023, jolloin pidetään seuraavat eduskuntavaalit.

Säästötarve on silloin paljon suurempi. Julkisen velan taso pyritään vakauttamaan 90 prosenttiin kansantuotteesta, kun Sipilän hallitus taisteli pitääkseen sen 60 prosentin alapuolella. Tuleva hevoskuuri tarkoittaa veronkorotuksia ja etujen leikkauksia. Niitä ei voi kuitenkaan tehdä niin rajuina, että valtion velkaantuminen saataisiin kääntymään laskuun. Valtiolle pitää ottaa yhä lisää velkaa. Kierre ei katkea.

Sopeutusnäkymiä sumentaa mahdollisuus, ettei talouskasvu palaa entiselleen. Olemme oppineet uusia työtapoja ja arvoja. Voimme elää ilman jokapäiväistä kulutusjuhlaa eikä työnteko edellytä reissaamista koko ajan. Vapaa-ajalla voi virkistäytyä Suomen luonnossa ja nousematta lentokoneeseen.

Tai jos ulkomaille pitää päästä, Ruotsi, Norja, Viro ja Venäjän Karjalakin riittävät siihen.

 

Kirjoittaja on espoolainen tietokirjailija.


RISTO UIMONEN


« Takaisin