2019-2-13 08:27:02

Nousee, ei nouse, nousee…

Nousee, ei nouse, nousee…

RISTO UIMONEN

Kolumni Karjala-lehdessä 7.2. 2019

PÄÄMINISTERI Juha Sipilän johtamalla Keskustalla on vakava ongelma: puolueen kannatus ei ole lähtenyt yrityksistä ja virityksistä huolimatta nousuun. Keskustaa uhkaa nykyisillä kannatusluvuilla rökäletappio huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Jos oikein huonosti käy, Keskusta voi menettää kaikki ne 14 kansanedustajapaikkaa, jotka se voitti vuonna 2015. Puolue sai silloin 626 218 ääntä ja 21,1 prosenttia äänistä. Viime kuukausien mittauksissa sen kannatus on liikkunut 15–16 prosentissa. Jos äänestysvilkkaus pysyy huhtikuussa samalla tasolla kuin 2015, Keskustan äänimäärä uhkaa romahtaa alle puolen miljoonan. Silloin se putoaisi kolmanneksi tai neljänneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi.

Olen työni puolesta seurannut tarkkaan johtavan hallituspuolueen valmistautumista vaaleihin vaikeasta tilanteesta. Kävin kesäkuussa Sotkamossa Keskustan puoluekokouksessa, marraskuussa Turussa puolueen valtuuston kokouksessa ja viime viikonvaihteessa laivaristeilyllä puolueen vaalikampanjan avauksessa.

SOTKAMON puoluekokousta sävytti luottavainen henki ja vahva usko siihen, että gallupit kaunistuvat, onhan puolue tehnyt hallituksessa sen, mitä lupasi. Se oli pannut Suomea kuntoon niin kuin Keskustan vaalislogan kuului, ja tuloksia oli tullut. Sotkamossa ei urputettu eikä puristettu taskussa kättä nyrkkiin.

Turussa oli aistittava samanlainen taistelutahto ja luottavainen ilmapiiri. Aikaa oli. Kannatus ehtisi lähteä nousuun. Siihen keskusta-aktiivit luottivat. Laivaristeilyllä viime lauantaina ja sunnuntaina keskustalaisten piti vihdoin tunnustaa itselleen, ettei hyvältä näytä. Hartaasti odotettua käännettä ei ollut tapahtunut. Kaikki jää loppukirin varaan.

Keskustalaiset muistavat yhä edellisen katastrofituloksensa Mari Kiviniemen lyhyeltä pääministerikaudelta 2011. Puolueen ääniosuus romahti 15,8 prosenttiin. Keskusta menetti 16 paikkaa ja putosi ykköstilalta neljänneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi.

Sekin muistetaan, että Keskustan nousu pääministeripuolueeksi 1991, 2003 ja 2015 oli tapahtunut oppositioasemasta. Keskusta on pystynyt pitämään pääministerin paikan vain vuoden 2007 vaaleissa Matti Vanhasen kaudella.

Tätä kirjoitettaessa näytti, että pääministeriys on jo liukunut Sipilän ulottumattomiin. Siitä kilpailevat SDP:n Antti Rinne ja Kokoomuksen Petteri Orpo. Kummasta tahansa tulee uusi pääministeri, Keskustan pääsy hallitukseen riippuu hänestä – ja tietenkin siitä, haluaako puolue edes hallitukseen.

SIPILÄSTÄ on kehittynyt vuosien varrella hyvä puhuja, ja hänestä pistää esiin vaikeassa tilanteessa jopa kansankiihottajan elkeitä. Keskustan johto pystyi nostamaan puolueaktiivien hengen korkealle niin avaustilaisuudessa kuin risteilyn päätöstapahtumassa. Siinä välissä laivalla oli kuitenkin käyty yötä vasten – toisin kuin Sotkamossa ja Turussa – kriittisiä keskusteluja hallituksen politiikasta sekä Sipilästä pääministerinä. Osa keskustalaisista murisee, että hallitus on toteuttanut liian kokoomuslaista politiikkaa.

Kyselyt kertovat, etteivät nurisevat keskustalaiset vaihda puoluetta, vaan jäävät passiivisina nukkumaan kotiin vaalipäivinä. Jos puolueaktiivit eri puolilla Suomea eivät saa heitä herätettyä, Keskustalle käy vaaleissa köpelösti.

Sipilällä on yksi ase puoluejohtajien tv-väittelyissä: hän osaa ilmaista itseään ja hallitsee asiat juurta jaksain. Leikkaukset, some-mölinä sekä opposition ja ay-liikkeen jyräys ovat kuitenkin kuluttaneet hänen kasvojaan. Sipilä ei ole enää raikas tuulahdus kuten neljä vuotta sitten, eikä hän pysty yksin Keskustaa pelastamaan.

 

Kirjoittaja on espoolainen tietokirjailija


RISTO UIMONEN


« Takaisin