2019-4-3 07:20:24

Mammalleni muistoksi jäi vain hattu – evakot ovat patsaan ansainneet

Mammalleni muistoksi jäi vain hattu

– evakot ovat patsaan ansainneet

SANNI GRAHN-LAASONEN

Kolumni Karjala-lehdessä 28.3. 2019

VIIMEISEKSI muistoksi kotitalosta jäi hattu - hieno hattu, jonka mammani viimeisenä nappasi mukaan kotitalon naulakosta. Siinä se roikkui, pyörän sarvessa, ja kastui läpimäräksi sateessa evakkomatkalla tuntemattomaan.

Mammani teki evakkomatkansa kahdestaan veljen vaimon kanssa. Veli oli sodassa. Mammani äidillä oli paljon kokemusta lapsenpäästäjänä, joten hänet oli käsketty viimeisillään raskaana olevan naapurin avuksi.

Tämä matka ei ollut ensimmäinen. Talvisodan syttyessä mammani oli ollut kymmenvuotias. Kun he pääsivät palaamaan kotiin, kotitaloa ei enää ollut, se oli poltettu maan tasalle. Perhe alkoi heti rakentaa uutta huomista.

Uusi kotitalo ehdittiin saada pystyyn juuri ennen jatkosodan alkamista.

Lopullisen lähdön jälkeen mammani perhe määrättiin Jokioisille, Lounais-Hämeeseen. Isä oli ollut Fiskarsin tehtaalla töissä Viipurissa, ja Jokioisilla oli Fiskarsin tehdas, jossa isä yhtenä monista päätyi tekemään piikkilankaa sotatarvikkeeksi. Elämä löysi uomansa Hämeessä, ei ollut vaihtoehtoja. Mammani varttui, perusti perheen ja sai kaksi tytärtä.

MAMMA puhui säästellen Karjalan menetetyistä kotimaisemista. Hän kuoli, kun olin vielä pieni tyttö, joten en ole päässyt enää kysymään. Miltä se tuntui, kun piti jättää taakseen koti ja niin paljon tärkeää?

Kuten tiedämme, Suomen kaikilta luovutetuilta alueilta siirtyi sotien jälkeen lähes puoli miljoonaa ihmistä maamme nykyisten rajojen sisäpuolelle.

Evakkojen merkitystä ei sovi unohtaa, kun mietitään koko Suomen sodanjälkeistä rakentamista ja matkaa kohti nykypäivän hyvinvointivaltiota. Karjalaiset ovat olleet tärkeässä osassa koko Suomen taloudellisen kehityksen kannalta. Yrittäjät olivat merkittävä siirtolaisten ryhmä ja evakkojen myötä kaupunkeihin siirtyi suuria yrityksiä.

Me saamme olla paljosta kiitollisia kaikille, jotka ovat olleet tässä työssä mukana. Evakot, jotka joutuivat aloittamaan kaiken alusta, loivat kovalla työllä ja uurastuksella itselleen ja perheilleen uuden elämän. Sen ahkeruuden ja työnteon tuloksista saamme nauttia vielä tämän päivän Suomessakin.

TÄNÄ päivänä Suomi on maailman vakain valtio ja maailman turvallisin maa. Suomalaiset luottavat toisiinsa. Meillä luotetaan myös hallintoon, poliisiin ja oikeuslaitokseen. Koulutuksemme on maailmankuulua. Olemme kärjessä tasa-arvossa, vaikka työtä on edelleen tehtävänä. Köyhyys on vähäistä ja pidämme huolta ympäristöstä.

Silti tuntuu, ettei evakkojen merkitystä ole tarpeeksi korostettu Suomen hienossa tarinassa. He ansaitsisivat arvostusta myös teoin.

Evakot ansaitsevat oman patsaansa. Sellainen on nyt suunnitteilla Lahteen, ja sinne se sopisi hyvin. Lahti oli niin merkittävässä asemassa evakkojen asuttamisessa. Taiteilijoiden ja kuvanveistäjien Pekka Asikaisen ja Reijo Hutun suunnittelema Evakkopatsas ansaitsee paraatipaikkansa Suomen evakkoja kunnioittaen.

Mammani ei ehtinyt sitä nähdä, mutta toimikaamme nopeasti, jotta mahdollisimman moni evakko ehtisi vielä elinaikanaan nähdä patsaan jäävän muistuttamaan historiastamme. Evakon tyttärentyttärenä olen ilolla ja kunnialla mukana patsashankkeen suojelijana.

 

Kirjoittaja on hämäläinen opetusministeri (kok), evakon tyttärentytär ja Lahden evakkopatsashankkeen suojelija.


SANNI GRAHN-LASONEN


« Takaisin