2019-5-22 11:02:23

Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa

Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa

JANI KARHU

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Kolumni Karjala-lehdessä 16.5. 2019


Suomen sisällissodan tutkimus otti jälleen yhden askeleen eteenpäin. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on julkaissut nuorempi tutkija Jenni Merovuon toimittaman vuosikirjansa  ”Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa”. Kuten nimi kertoo, on teoksen kantavana teemana tuoda esille vuoden 1918 tapahtumat useasta eri näkökulmasta. Sisällissodassa ei ollut kyse vain punaisista ja valkoisista, vaan muun muassa työllistäjistä ja työläisistä, äideistä, reippaista koulupojista, metsiin piiloutujista ja monista muista. Kyse oli moniäänisyydestä ja ihmiskohtaloiden moninaisuudesta, joka helposti jää suurten vapaussota tai -vallankumoustarinoiden varjoon.

Moniääninen sisällissota on toisenlainen tapa kirjoittaa sotahistoriaa. Pohjois-Karjalan ainoa varsinainen yhteenotto Värtsilässä on jätetty tietoisesti tarkastelun ulkopuolelle. Vaikka seudulla ei juuri taisteltu, oli sisällissotaan ajautunut yhteiskunta todellisuutta myös Pohjois-Karjalassa. 

Teos keskittyy yhdeksän tyyppitarinan kautta ennen kaikkea myötätuntoon ja historian toimijoiden ymmärtämiseen. Sodan osallisten inhimillinen tarkastelu on avain heidän toimintansa ymmärtämiseen, mutta tutkijan kriittistä otetta ei saa unohtaa. Ihmisten ja ryhmien oikeudenmukaisen analysoinnin merkitys korostuu, mikäli tutkittava aihe on aatteellisesti painava. Keskeistä on ottaa huomioon se, missä määrin aikalaisilla oli mahdollisuuksia toimia muutoin kuin toimivat. 

Sisällissotaa, siihen johtaneita syitä ja jälkiseurauksia, tarkastellaan teoksessa teollisuuspatruunan, työläisnaisen, paikallisen valkoisen aktivismin, valkoisen sotilaspojan, jääkärin ruustinna-äidin, käpykaartilaisen, Venäjän armeijan sotilaan, punaisen agitaattorin sekä venäläisen maahanmuuttajan silmin. Tyyppitarinoita jatketaan hahmojen ja hahmoihin liittyvien ilmiöiden taustoihin pureutuvilla tieteellisillä artikkeleilla. 

Kirja haastaa vakiintuneita käsityksiä ja luo uutta tulkintaa muun muassa jääkäreiden toiminnasta: aikaisemmin ratsujääkäreiden humalaisena päähänpistona esitetty Joensuun Siilaisilla tapahtunut 99 Venäjän armeijan sotilaan teloitus oli todellisuudessa määrätietoinen provokaatio Venäjää ja venäläisyyttä vastaan.  Tyyppikertomusten lisäksi teos analysoi historiantutkimuksen tulkinnallisuutta ja tapoja rakentaa menneisyyttä uudelleen. 

Teoksen graafisesta suunnittelusta on vastannut graafikko Samu Aarnio. Kirjan kuvitus ja visuaalinen ilme ovat jotakin ainutlaatuista sotahistoriallisessa tutkimuksessa. Kirjan pinkki väri on täky sisällissodan eri sävyjen pohdiskeluun ja haastaa totuttua valkoiset – punaiset asetelmaa. 

Teokseen perustuen Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on julkaissut opettaja Soili Lammin koostaman opetusmateriaalin. Opetusmateriaali on jaettu maakunnan historian opettajille. Materiaali tukee hyvin perusopetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita sekä käy opetusaineistoksi yläkouluun ja lukioon. 

Suomen sisällissota eri nimityksineen ja määritelmineen on ollut haaste niin tutkijoille kuin historian opettajille: kuinka tunnistaa ja yhdistää toisiinsa kaikki sodan toimijat ja heidän äänensä tapahtumien vyöryn keskeltä?   ”Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa” -kirja sekä opetusaineisto ovat pyrkimys vastata haasteeseen.  

Lisätietoja: https://www.pk-historiallinenyhdistys.com/


JANI KARHU


« Takaisin