2019-5-29 10:58:52

Karjalaisuuden monitoimimies

Karjalaisuuden monitoimimies

MARKUS RISSANEN

päätoimittaja

Kolumni Karjala-lehdessä 23.5. 2019

IMPILAHDEN Kitelän kylässä syntyi syyskuun viimeinen päivä vuonna 1906 Simo Härkönen. Ortodoksisen opettajaperheen poika kävi oppikoulun Sortavalan lyseossa ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa. Varatuomarin arvoon vaadittavan käräjäpalvelun Simo istui Salmissa, missä hän teki vaikutuksen ymmärtämällä ja puhumalla Salmin murretta.

Nimismiehenä Härkönen vaikutti Suojärvellä, Suistamolla ja Ruskealassa. Hänet tunnettiin nopeajalkaisena ”lentävänä nimismiehenä”, joka otti lainrikkojat juosten kiinni. Ruskealan nimismiehenä hän laati ja toteutti talvisodassa siviiliväestön evakuoinnin. Hän palveli myös jonkun aikaa joukkueenjohtajana rintamajoukoissa. Elokuussa 1941 Simo Härkönen komennettiin Impilahden sotilashallintopiirin päälliköksi. Nyt hän järjesti Laatokan Karjalaan palaavan siviiliväestön sijoittamista ja hallintoa.

SOTIEN jälkeen Simo Härkönen tuli vuonna 1946 Karjalan Liittoon järjestösihteeriksi ja lakimieheksi. Hänen kokemuksensa evakkojen kanssa olivat arvokkaita, kun karjalaisia sijoitettiin uusille kotiseuduille ja Karjalan maaseudulta siirretyllä väestöllä oli edessä vaikeat maanhankinta- ja korvausasiat. Härkönen teki merkittävän perustyön Karjalaseurojen käynnistämisessä. Juuri hän edesauttoi Keski- Suomeen, Savoon ja Pohjois- Karjalaan sijoitettujen Laatokan karjalaisten sitouttamista Karjalan Liittoon.

Puumerkkinsä Simo jätti myös karjalaisen kulttuurin vaalijana ja heimohengen ylläpitäjänä. Hänen musikaalisuuttaan tarvittiin liiton musiikkitoiminnan ja kuorojen käynnistämisessä. Vuodesta 1958 Simo Härkönen toimi Karjalan Liiton toiminnanjohtajana. Karjalaisen kulttuuriviikon tapahtumat ja Käpylän Karjalatalon rakennuttaminen huipensivat hänen kautensa vuosina 1973-74.

Toimen mies oli myös käynnistämässä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiötä ja oli vuosia sen asiamiehenä.

Jyrki Härkönen korosti muistokirjoituksessa Simon ortodoksisia sukujuuria. Simolla oli keskeinen asema kirkon luottamushenkilönä, kun ortodoksista kirkkoa jälleenrakennettiin sotien jälkeen. Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen suhteiden normalisoituessa vuonna 1957 Simo oli lähetystössä, joka matkusti vierailulle Venäjälle.

KARJALA-LEHDEN pakinoilla Simo vaikutti heimonsa asioihin. Hän kirjoitti ahkerasti Laatokan Karjalan pitäjähistorioihin ja teki Impilahti-kirjan. Taidemaalausta Simo opiskeli Eero Järnefeltin opastuksella ja oli mukana muun muassa Harrastajateatteriliiton sekä Lauttasaaren Orkesterissa ja Musiikkiopistossa.

Simo toimitti Impilahden ja Salmin kansanlaulukokoelmat. Hän oli kokoamassa Karjalaisia kansanlauluja Johanneksen seudulta sekä Ahti Sonnisen kokoelmista Itäkarjalaisia kansansävelmiä. Hän kokosi Impilahden sotilaspiirin esikunnan toimintakertomuksia ja kirjoitti Suistamon nimismiehen sotamuistelmat. Yhdessä Väinö Pärnäsen ja Toivo Rasilaisen kanssa valmistui teos Runon kultaista Karjalaa.

Tärkein Simo Härkösen oppi jälkipolville on uhrautuva ja epäitsekäs asenne yhteiseen tekemiseen. Uurtaja nukkui pois Porvoossa 97 -vuotiaana. Petri Niikko tiivisti hyvin miehen tien Simon muistosanoissa.

”Hajautetulle Karjalan heimolle Simon kaltaiset kannustajat, kokoajat ja uuden alkuunpanijat ovat lahja, jonka arvoa ei voi vielä kokonaan käsittää. Menneisyyden Karjala taputti hänessä meitä olalle. Simon elämäntyön pituudessa ja kantavuudessa on mielestäni vertauskuvallinen sanoma: karjalaisuus on nyt niin tärkeä osa suomalaisuutta, että se on jo osa tulevaisuuttamme.”

MARKUS RISSANEN


« Takaisin