2019-8-21 10:59:05

Hyvää oloa käsitöistä

Hyvää oloa käsitöistä

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

Kolumni Karjala-lehdessä 8.8. 2019 

Kouluaikoja muistellessani mieluisimpina mieleeni nousevat käsityötunnit Uus-Lavolan kansakoulussa. Ensimmäiseksi meillä lapsilla teetettiin vohvelikankaiset ruokaliinat, joiden päihin pujoteltiin pumpulilangasta erilaisia kuvioita. Liina otettiin heti käyttöön, sillä 60-luvulla ruoka tuotiin luokkiin ja syötiin pulpettien ääressä.

Vohvelikangaspujottelua seurasivat villapeikon virkkaus ja patalapun neulominen sekä pari luokkaa myöhemmin kuminauhavyötäröisen hameen ompeleminen maantienvärisestä puuvillakankaasta. Niiden tekeminen ei ottanut minulta oikein sujuakseen; peikosta tuli hikisissä käsissä vanuttunut mytty, patalappua ei saanut irti kaarelle vääntyneistä puikoista kuin saksilla leikkaamalla ja hameen kuminauhakujat vingurtelivat miten sattuivat. 

Vaikka alku takkuili, intoni käsitöihin ei lopahtanut. Erityisellä lämmöllä muistelen Vieno-mammaani, jolta sain perinnöksi käsillä tekemisen palon.  Mamma piti huolta, että minulla oli aina lankaa käytettävissäni. Yhdessä virkkasimme pyyheliinojen päihin puuvillaisia pitsejä ja mamma jaksoi kerta toisensa jälkeen neuvoa kärsivällisesti, kuinka neuloessa lisätään ja kavennetaan tai kaatetaan, kuten hän tapasi sanoa. Mamma opetti myös sen, että työ pitää aina päätellä niin hyvin, että sen nurjaakin puolta kestää katsella.

Käsityöt ovat laajalle joukolle suomalaisia melkeinpä elämäntapa. Käsi- ja Taideteollisuusliitto Taito ry:n vuosi sitten Taloustutkimuksella teettämän ja yli 18-vuotiaille suunnatun kuluttajakyselyn mukaan käsitöiden tekeminen on pitänyt pintansa yhtenä suomalaisten suosituimpana harrastuksena. Kyselyyn vastanneista kolmannes kertoi nikkaroivansa ja tekevänsä käsitöitä muutaman kerran kuukaudessa, seitsemän prosenttia päivittäin ja lähes 80 prosenttia satunnaisesti. Miehet suosivat korjaamiseen liittyvää rakentamista, puutöitä ja esimerkiksi pienoismallien kokoamista. 

Naiset puolestaan mieluiten virkkaavat ja neulovat, mutta myös ompelu sekä sisustukseen ja kierrätystavaran tuunaamiseen liittyvät käsityöt ovat suosiossa.

Käsityöharrastuksen kestosuosiota kannattelee osaltaan se, että kynnys aloittamiseen on matalalla. Käsitöitä voi tehdä missä ja milloin vain, yksin tai toisten kanssa. Ohjeitakin on helposti saatavilla paitsi lehdistä ja kirjoista myös erityisesti sosiaalisesta mediasta. Tutkimuksen mukaan aktiiviharrastajista peräti 67 prosenttia seuraa päivittäin Facebookin, Pinterestin ja Instagramin päivityksiä. Lisäksi Youtubesta löytyy laaja kirjo opetusvideoita. 

Aktiiviharrastajat hakevat lisäoppia kursseilta. Erityisesti heitä kiinnostavat lähialueilla järjestettävät muutaman tunnin mittaiset lyhytkurssit esimerkiksi perinnekäsitöistä ja kierrätysmateriaalin hyödyntämisestä.

Käsillätekeminen on monin tavoin palkitsevaa. Taito ry:n kyselyssä vastaajat pitävät käsitöiden tekemistä yhtenä parhaimpana tapana ottaa omaa aikaa ja rentoutua. Osa näkee siinä jopa terapeuttista ja masennusta torjuvaa merkitystä. Olen heidän kanssaan täysin samaa mieltä.

Käsillä tekeminen auttaa kiireisintäkin ihmistä ankkuroitumaan meneillään olevaan hetkeen. Tehdessä voi vain olla, päästää mielikuvituksensa valloilleen ja nauttia luovuutensa jäljestä. Se jos mikä lisää ja vahvistaa henkistä hyvinvointia.

Päivi Parjanen-Vättö


« Takaisin