2019-10-9 06:34:50

digitaalisuus on hyvä renki

Digitaalisuus on hyvä renki

TOMI HÄRMÄ

Kolumni Karjala-lehdessä 3.10. 2019 

LEHDEN hallituksen jäsen Pertti Hakanen kertoi hyvin viime viikolla tällä palstalla kiihdytetystä yhteisestä ponnistuksesta Karjala-lehden tulevaisuuden eteen. Ja siitä, että selkeä karjalaisen kentän viesti on, että lehden sisältöjä halutaan lukea. Suurempi kysymys on, missä formaatissa tulevaisuuden Karjala ilmestyy.

Vedän työkseni mediatalojen yhteistä digitaalisen kehityksen yhtiötä, joten olen aitiopaikalla mukana koko mediatoimialan digitalisoitumisessa. Yhtiöni omistajat Yle, Sanoma, Alma Media ja MTV ovat omilla mediatuotteillaan tehneet jo parikymmentä vuotta töitä sen eteen, miten pärjätä kovenevassa kilpailussa sekä mediankuluttajien ajasta että mainoseuroista.

Tämä tie on ollut kivinen. Esimerkiksi Sanomalehtien liiton jäsenlehtien kuluttaja- ja mainostuotot ovat laskeneet vuoden 2010 noin 1,1 miljardista eurosta 800 miljoonaan euroon.

Tästä mainostuotot ovat laskeneet huomattavasti tilaustuottoja enemmän. Kansainväliset toimijat kahmivat markkinaosuutta Suomen online -mainosmarkkinasta kiihtyvään tahtiin paremmalla mainonnan kohdennuskyvyllä ja halvemmalla hinnalla.

MEDIAN liiketoiminnassa keskiössä ovat tietysti kiinnostavat sisällöt. Karjalassa lehden sisällön pitää innostaa laajaa joukkoa lukemaan ja se on tarjoiltava siinä muodossa ja sillä hetkellä kuin se halutaan kuluttaa. Tämä on saatava tehtyä niin, että se on kannattavaa liiketoimintaa.

Ei ole missään nimessä itseisarvoista laittaa kaikkea sisältöä nettiin. Digihössötyksen sijaan tarvitaan tavoitteellinen strategia, joka pohjautuu järkevään ansaintamalliin.

Karjala-lehden sisältöjen digitaalinen jakelu on jo hyvällä alulla. Sovelluksesta pääsee lukemaan koko lehteä ja kiinnostavimmista ”kansijutuista” on usein jo pääosa herättämässä kiinnostusta hankkia lehti ‑ joko paperi- tai digitilauksena.

Digitaalinen ympäristö toimii hyvin myös perinteisen paperilehden markkinoinnissa. Esimerkiksi lehden Facebook-tili on sisäänheittokanava lehden juttuihin ja rakentaa suhdetta lukijoihin. Tällä hetkellä ”faneja” on jo n. 5000 ja heidän hyödyntämistään levikkimarkkinoinnissa voidaan kasvattaa.

Vaikka Karjala-lehden levikki olisi moninkertainen, se ei ole vielä valtakunnallisesti kiinnostava mainosmedia. Kuitenkin lehteen voidaan saada enemmän karjalaista aatetta tukevia ilmoittajia, joista osalle karjalaisuudesta kiinnostuneen kohderyhmän tavoittaminen voi tuoda myös ihan hyvää tuottoa.

KOKONAAN toinen keskustelu on digitaalinen mainonta. Pienillä digimedioilla tuotot jäävät helposti kuluja pienemmäksi. Vaikka jokainen nykyinen paperilehden lukija muuttuisi digitilaajaksi ja kävisi lehdessä viikoittain, puhuttaisiin mainonnan tuotoissa kympeistä tai korkeintaan satasista.

Mitä sitten Karjala-lehden tulevaisuuden formaatti on? Tätäkin pohtii hallitus ja lehden toimitus nyt syksyllä alkavassa strategiatyössään. Ensisijainen tavoite on saada nykyiselle (paperi)lehdelle paljon lisää lukijoita. Ilman levikkituottoja ei voida investoida digitaalisuuteen. Nettilehteä on hyvä toki kehittää rinnalla.

Onko Karjala jatkossakin viikoittain ilmestyvä sanomalehti, jonka sisältö tuodaan myös nettiin? Vai olisiko lähitulevaisuutta tehdä painetusta lehdestä enemmän feature-juttuja tarjoava pari kertaa kuukaudessa tai kuukausittain ilmestyvä aikakauslehtimäinen aviisi, jonka nettilehteen tuodaan ajankohtaisia uutisia useammin. Tilaajat voisivat kuluttaa koko pakettia yhdellä maksulla.

Digitaalisuus on kuin tuli. Sitä ei pidä päästää ajattelussa isännän asemaan, vaan on pohdittava, miten se voi auttaa meitä kehittämään nykyistä toimintaamme.

 

Kirjoittaja on medioiden yhteisen digikehitysyhtiön toimitusjohtaja ja lehden hallituksen jäsen


« Takaisin