2019-10-30 10:08:40

Eduskunnassa tarvitaan myös karjalaisten juurien tuntemusta

Eduskunnassa tarvitaan myös karjalaisten juurien tuntemusta

SANNI GRAHN-LAASONEN

Kolumni Karjala-lehdessä 24.10. 2019 

MISTÄ olet kotoisin?”, usein kysytään uudelta tuttavuudelta. Se on merkityksellistä meille. Mistä tulemme, kertoo aina jotain siitä, keitä olemme.

Nuorempana vastasin aina, että juuret ovat syvällä Lounais-Hämeessä. Äiti Jokioisilta, isä Tammelasta, koti perustettiin naapuriin, Forssaan. Kun olen tullut itse vanhemmaksi, kysymys juurista on saanut kaukaisempia sävyjä.

Minun, kuten noin miljoonan muunkin suomalaisen, juuret ovat menetetyssä Karjalassa. Laila-mammani tuli evakkona Viipurin maalaiskunnasta Jokioisille. Olen usein vitsaillut, että ripaus karjalaisuutta tekee todella hyvää hitaalle hämäläiselle.

Karjalan evakon tyttärentyttärenä omat juuret ovat alkaneet tuntua koko ajan tärkeämmiltä. Mammani puhui säästellen Karjalan menetetyistä kotimaisemista. Hän kuoli, kun olin vielä pieni tyttö, joten en ole enää päässyt kysymään.

KOEN tärkeäksi ymmärtää paremmin mammani ja hänen kohtalotovereidensa elämää. Kun aikaa kuluu ja tarinoiden kertojia on yhä vähemmän, on meidän sukupolvemme vuoro tehdä työtä sen hyväksi, ettemme unohtaisi. Se tarkoittaa perinteiden, paikkojen ja historian tapahtumien tuntemusta, mutta myös tunnemuistoja menetyksistä, joita ihmiset ovat kokeneet. Historia voi opettaa meitä.

Lahteen on suunnitelmissa rakentaa evakkopatsas kunnioittamaan kaikkia kotinsa menettäneitä Suomen evakkoja. Olen mukana evakkopatsashankkeessa suojelijana. Osallistun myös varainkeruuseen omalla pienellä panoksellani muun muassa kertomalla hankkeesta ja tapaamalla potentiaalisia rahoittajia.

Evakkojen piti jättää kaikki tuttu ja turvallinen taaksensa ja lähteä kohti tuntematonta, taakseen katsomatta. Evakkojen rohkeus, sitkeys ja uhraukset ansaitsevat tulla tunnustetuiksi. Samalla teemme näkyväksi, miten tärkeä rooli Karjalan evakoilla oli suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen myöhemmän vaurauden rakentamisessa.

Mammani ei ehtinyt nähdä omana elinaikanaan patsasta, enkä tiedä, olisiko se ollut hänelle tärkeä. Sen tiedän, että monille se olisi. Patsashankkeella on kiire, jotta mahdollisimman moni evakko ehtisi vielä nähdä tai edes tietää sen olevan. Patsasta tarvitaan myös muistuttamaan meitä seuraavia ja sitä seuraavia sukupolvia juuristamme.

OTIN myös vastaan kunniatehtävän kutsua koolle uuden eduskunnan Karjala-kerhon järjestäytymiskokouksen. Siellä minut valittiin eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtajaksi. Olen otettu ja mielissäni tästä luottamustehtävästä.

Laila-mammani olisi taatusti hämmästynyt, jos tietäisi. Hän tuli melko vaatimattomista oloista, joten hänelle olisi varmasti ollut aikamoinen uutinen tietää, että evakon tyttärentyttärestä tuli kansanedustaja. Sen mahdollisti suomalainen tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä ja yhteiskunta, joiden rakentamisessa mammani sukupolvella oli mittaamaton rooli.

Eduskunnan työssä Karjala-kerholle on aito tarve, sillä historiantuntemuksella on syvä arvo eduskunnan perustehtävän toteuttamisessa. Eduskunnan Karjala-kerhon tarkoituksena on edistää menetetyn Karjalan tuntemusta järjestämällä erilaisia keskustelu- ja seminaaritilaisuuksia sekä tekemällä Karjalaan suuntautuvia tutustumismatkoja ja -retkiä. Suunnitelmissa on mielenkiintoisia seminaareja ja vierailuja, joiden avulla saamme lisättyä Karjalan ja karjalaisten perinteiden tuntemusta.

Tärkeimpänä missionani näen - ehkä opetusministerin taustastanikin johtuen - perinnön siirtämisen eteenpäin aina seuraaville sukupolville. Kyky asettua toisen ihmisen asemaan on yhä tärkeämpi kansalaistaito, ja siinä historia voi meitä opettaa.

Toiveikkaana, innostuneena ja uusin eväin lähden tutustumaan paremmin myös omaan karjalaiseen taustaani ja historiaani. Pidämme eduskunnan Karjala-kerhossa mieluusti yhteyttä kaikkiin tahoihin, jotka ovat kiinnostuneita yhteisestä asiastamme.

 

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja (kok) ja eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja.


SANNI GRAHN-LAASONEN


« Takaisin