2019-11-20 07:47:12

Keltaliiviliike oli maaseudun kapina

Keltaliiviliike oli maaseudun kapina

LAURI KONTRO

Kolumni Karjala-lehdessä 14.11. 2019 

RANSKA on yksi Euroopan vanhoista suurvalloista. Vaikka maa ei olekaan enää maailmanpolitiikan avaintekijä, on sen merkitys Euroopassa edelleen suuri. Ranskan ja Saksan akseli pyörittää Euroopan unionia, joka on maailman suurin markkina-alue. Ranskalla on myös tehokas armeija ja ennen muuta pelote – ydinase.

Tämän vuoden suuri uutinen Ranskassa oli keltaliiviliike. Gallian kukko alkoi onnahdella pahasti. Ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta maassa alkoi laaja mielenosoitusten sarja. Pariisin loisteliaat valtakadut täyttyivät keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneista, kauppoja ryöstelevistä mellakoitsijoista. Pariisin hienostokortteleissa haisi kyynelkaasu ja palavien autonrenkaiden katku.

Presidentti Emmanuel Macron, joka oli noussut presidentiksi perinteisten puolueiden ulkopuolelta, menetti kansansuosionsa ja häntä vaadittiin eroamaan. Näytti hetken siltä, että Ranska ajautuu jälleen vallankumoukseen.

TOIMITTAJA Annastiina Heikkilä kirjoitti keskiluokan kapinasta ansiokkaan kirjan ”Miksi Ranska raivoaa?” Keltaliivit eivät tipahtaneet taivaasta, niiden syntyä ei vain osattu ennakoida.

Keltaliiviliike syntyi dieselin hinnankorotuksesta, jonka hallitus päätti vähentääkseen öljyn kulutusta osana uutta ympäristöpolitiikkaa. Liike ei vastustanut ilmastopolitiikkaa sinänsä, polttoaineen hinta oli vain korsi, joka katkaisi kamelin selän. Hinnankorotus osui arkaan paikkaan, autoilun kustannuksiin. Sitä ennen oli kuitenkin jo tapahtunut paljon muuta, ja se kyti kansan keskuudessa.

Keltaliivit syntyivät maaseudulla, protestiksi vaurauden keskittymiselle entistä harvempiin käsiin suurkaupungeissa. Pariisi ja muut isot kaupungit olivat vuosia rikastuneet rikastumistaan, kun taas maaseudun taajamat menettivät työpaikkoja ja väestöä.

Tulonjako vinoutui entisestään. Keskiluokka, joka taloudessa tekee raskaimmat työt, köyhtyi suhteessa rikkaisiin. Baarien työntekijät, rekkakuskit, sairaanhoitajat, opettajat, posteljoonit, pienyrittäjät, maanviljelijät ja monet muut tunsivat elävänsä huonommin kuin ennen. Samaan aikaan rikas eliitti elosteli omassa maailmassaan, ilman yhteyttä todellisuuteen.

PRESIDENTTI Macron, ranskalaisen eliitin täysjäsen, oli etääntynyt arkipäivästä, eikä tajunnut keskiluokan tilannetta. Eikä presidentti ollut ainoa, joka oli pihalla. Myös media, tuo vallan vahtikoira, näperteli omassa pariisilaisessa eliittikuplassaan. Tässä tilanteessa tuli keltaliivien joukko kaduille ja huusi, että keisarilla ei ole vaatteita.

Uhkan edessä Macron ja hallitus perääntyivät. Puheet tiukasta taloudesta unohdettiin, Ranska alkoi elvyttää velalla, palkkoja nostettiin ja veroja laskettiin, ainakin malliksi. Macron kävi kuilun partaalla, kääntyi takaisin, mutta sai kuin saikin osan kansansuosiostaan takaisin. Nyt hänen valintaansa toiselle kaudelle pidetään jopa todennäköisenä.

Keltaliivien kapina oli erikoinen ilmiö, sillä liikkeellä ei koskaan ollut johtajaa. Liikkeen maine myös kärsi siitä, että ammattirähinöitsijät ja anarkistit soluttautuivat sen sisään. Liiviliike kuitenkin onnistui tärkeimmässään: poliittiset päättäjät heräsivät. Kysymys kuuluukin: jos näin kävi Ranskassa, voiko niin käydä muualla?

Ranska ei ole ainoa maa, jossa keskiluokka oireilee. Keskiluokan kapina ei ole vain perusranskalainen ilmiö. Samanlaista pettymystä demokratiaan näkyy tänä päivänä monissa maissa.

Jos kuilu kansan ja eliitin välillä kasvaa liian suureksi, voi seuraava keltaliiviliike syntyä – miltei missä tahansa. Vaikkapa Suomessa.

 

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja, joka vaikuttaa YLE:n hallituksessa.


LAURI KONTRO


« Takaisin