2019-12-18 07:10:12

Itsenäisyyden varmistajat

Itsenäisyyden varmistajat

MARKUS RISSANEN

päätoimittaja

Kolumni Karjala-lehdessä 5.12. 2019

MARSALKKA Mannerheim allekirjoitti 16.8.1945 testamentin, jolla hänen varansa säätiöitiin ja varojen turvin jaetaan stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille, mikä mahdollistaa heidän koulutuksensa ulkomaisissa sotakorkeakouluissa. Apurahat jaetaan nykyisin Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän esityksen perusteella. Vuosikymmenien saatossa sadat upseerit ovat saaneet opiskelustipendin. Säätiö ylläpitää myös Mannerheim-museota, joka perustettiin marsalkan kuoleman jälkeen.

Säätiön omistuksessa olevat Suomen marsalkan asiapaperit ja kirjeenvaihto on talletettu Kansallisarkistoon. Arkistokokoelman tutkiminen on luvanvaraista ja lupa on saatava säätiön edustajalta sekä valtionarkistonhoitajalta. Lisäksi säätiö omistaa Mannerheim-museossa säilytettävän laajan valokuva-arkiston. Säätiö omistaa oikeudet Suomen marsalkan Muistelmiin, sekä kaikkeen mitä Mannerheim on kirjoittanut. Poikkeuksena on Mannerheimin Aasian-matkan päiväkirja, jonka oikeudet omistaa Suomalais-Ugrilainen Seura.

Säätiön varallisuus perustuu Mannerheimin suomalaisilta saamiin rahalahjoituksiin, muun muassa Suureen Kansalaisadressiin vuodelta 1919, sekä hänen 70- ja 75-vuotispäivien kunniaksi saamiin lahjoituksiin. Vuonna 1945 hän säätiöi kaikki varat Kenraali Mannerheimin Kansallisrahastoksi, joka nykyisin kantaa nimeä Mannerheim-säätiö.

MANNERHEIM-RISTIN ritarien säätiön hallintoneuvoston jäsen Heikki Lehtonen on tutkinut pitkään ritareiden saavutuksia sekä heidän kohtaloitaan sodassa ja rauhan aikana. Hän on tehnyt kunniakäynnin jokaisen 190 edesmenneen ritarin haudalle ja toimittanut käyntien pohjalta kirjan Mannerheim-ristin ritareiden hautamuistomerkit. Lehtosen uusin kirja kokoaa samoihin kansiin sodassa kuolleet ritarit 1941–45.

Tunnustusten jakoa voidaan aina arvioida, mutta talvisodan veteraanien rajaaminen ritariristien ulkopuolelle ”taloudellisten syiden takia” jättää aina jossittelemisen varaa. Vaikka tämä korkein sotilaallinen kunnianosoitus jäikin uupumaan talven 1939–40 taistelijoilta, ei se häirinnyt näiden miesten toimintaa jatkosodassa.

Everstiluutnantti Kauno Turkka kunnostautui pataljoonankomentajana jo talvisodassa Tolvajärvellä. Hänet nimettiin Mannerheim-ristin ritariksi 16. tammikuuta 1944 ja Turkka haudattiin kaksi viikkoa myöhemmin Tampereen Kalevankankaan sankarihautaan. 

Sissiosaston johtajana talvisodassa taistellut kersantti Olli Remes oli ritari numero 10 ja nimitys tuli komppanianpäällikölle 12.9.1941. Remes kaatui vuoden viimeisenä päivänä 1942 ja hänet on haudattu Vieremän sankarihautausmaahan.

SIMO HÄYHÄN lisäksi ilman ritaritunnusta jäi muun muassa Sortavalassa syntynyt kapteeni Aarne Juutilainen. Hänelle ehdotettiin Mannerheim-ristiä erittäin rohkeasta ja taitavasta komppanian viivytystaistelun johdosta Suojärveltä Kollaanjoelle. Juutilainen kunnostautui myös Kollaan rintaman kaikissa taisteluissa osoittaen muun muassa erinomaista taktista silmää eri tilanteissa.

Sortavalan Virityksessä pesäpalloa pelannut Aarne Juutilainen syntyi sotilaaksi ja kasvoi itsenäistyvän Suomen hengessä. Hän osallistui Suomen sisällissotaan lataamalla konekiväärivöitä valkoisten puolella. Sodan jälkeen vielä alaikäinen Juutilainen pyrki vapaaehtoisena Aunuksen retkelle, mutta värvärit huomasivat hänen väärentäneen vanhempiensa suostumuksen sotaretkelle.

Karjala-lehden kanssa samana vuonna 1904 syntynyt Aarne Juutilainen taisteli vuosina 1930–35 Ranskan muukalaislegioonan riveissä Marokossa ja sai lempinimen Marokon kauhu. Sieltä sotilasura jatkui talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa. Hän sai kunniamerkkeinä 3. ja 4. luokan Vapaudenristit. Juutilainen kuoli vuonna 1976 Helsingissä.

Aarne Juutilaisen nuorempi veli oli Suomen menestyksekkäin hävittäjälentäjä ja kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari lentomestari Ilmari Juutilainen. Näin päivinä on hyvä jälleen muistaa näitä itsenäisyytemme varmistajia.

MARKUS RISSANEN


« Takaisin