2020-2-12 08:07:46

BBC aloitti lähetykset suomeksi talvisodan jälkeen

BBC aloitti lähetykset suomeksi talvisodan jälkeen

RISTO UIMONEN

Kolumni Karjala-lehdessä 6.2. 2020


KARJALAN LIITON seminaarissa 25.1. jäi mieleen puheenjohtaja Pertti Hakasen maininta, että liitto perustettiin talvisodan jälkeen ja liitto juhlii tätä vuotta erittäin monipuolisella ohjelmalla. Siitä ajatus juoksi toiseen talvisodan jälkeiseen tapahtumaan, jota juhlistetaan puolestaan maaliskuun puolivälissä.

Britannian radioyhtiö BBC lähetti nimittäin ensimmäisen radiolähetyksensä suomeksi 18.3.1940. Talvisodan päättymisestä oli kulunut silloin vain viisi päivää. BBC tuotti ohjelmia suomeksi 57 vuotta. Yhtiö lakkautti Lontoossa sijainneen suomenkielisen toimituksensa ja sen pienen Helsingin-toimipisteen 31.12.1997.

Lontoossa katsottiin, ettei suomenkielisille lähetyksille ollut enää tarvetta, kun Neuvostoliitto oli lakkautettu ja Suomi oli liittynyt Euroopan unioniin 1995. Suomi oli pelastettu lännen leiriin. Säästyneet vähäiset rahat BBC käytti ohjelmien välittämiseen Aasian ja Afrikan maihin. BBC lähettää yhä radioaalloilla, tv-satelliittien välityksellä ja netissä ohjelmaa yli 40 kielellä. Määrä on suurin piirtein sama kuin se oli toisen maailmansodan aikana.

Kun BBC aloitti lähetyksensä Suomeen ja muihin Pohjoismaihin radion lyhytaalloilla, sen ohjelmat oli tarkoitettu tasapainottamaan Saksan ja Neuvostoliiton kielipalvelujen propagandalähetyksiä. BBC:n jatkosodan ajan suomenkielisiin lähetyksiin sisältyi jossakin määrin propagandaa, mutta se oli siinä suhteessa vähiten syntinen sodan aikana ja lähes synnitön kylmän sodan aikana.

BBC:N suomenkieliset lähetykset tekee poliittisesti merkittäväksi asiaksi se, että niitä tuotettiin 20 vuotta pitempään kuin ruotsin-, norjan- ja tanskankielisiä ohjelmia, jotka BBC lakkautti 1957. BBC aloitti viiteen Pohjoismaahan lähetyksensä vuonna 1940: Ruotsiin helmikuussa, Suomeen maaliskuussa sekä Norjaan ja Tanskaan huhtikuussa, jolloin Saksa valloitti ne. Joulukuussa BBC käynnisti lähetykset Islantiin mutta lopetti ne jo sodan lopulla.

Suomenkielisten lähetysten jatkuminen vuoden 1957 jälkeen kertoo siitä, että Britannian ulkoministeriö epäili Suomen kykyä pitää oman päänsä karhun naapurina ja suomalaisten tiedotusvälineiden ‒ ennen muuta Yleisradion ‒ mahdollisuuksia objektiiviseen tiedonvälitykseen.

Suomen liikkumavapautta rajoitti YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Itänaapuri sekaantui avoimesti Suomen asioihin. Se pääsi jopa vaikuttamaan siihen, mitä puolueita ja keitä henkilöitä sai olla Suomen hallituksissa. BBC:n työrukkasena suomalaisiin ja Suomeen vaikuttamisessa olivat länsimaisin kriteerein tuotetut värittämättömät uutiset, laadukkaat ajankohtaislähetykset ja jutut brittiläisestä elämänmuodosta.

SUOMENKIELISESSÄ toimituksessa Bush Housessa työskenteli 57 vuoden aikana yli 150 ihmistä. BBC:n journalistikoulun on käynyt huomattava määrä toimittajia, jotka ovat nousseet sen jälkeen merkittäviin tehtäviin. Heitä ovat muun muassa Max Jakobson, Erkki Toivanen, Erkki Raatikainen, Erkki Arni, Pertti Salolainen, Anselm Hollo, Matti Rossi, Ari Valjakka Kari Mänty ja monet tänään kuvaruudussa näkyvät kasvot. Minäkin olen sieltä saanut kansainväliset oppini journalistina.

Me entiset bushfinnit juhlistamme Helsingissä 18.3. suomenkielisten lähetysten alkamista mediaseminaarilla, jonka Yle lähettää suorana Areenassa. Julkaisemme pari päivää aikaisemmin kirjan BBC:n suomenkielisestä toimituksesta ja menemme kahden päivän jatkoseminaariin Lontooseen. Nostamme päivänvaloon BBC:n suomenkielisen toimituksen haudasta, jonne BBC sen kuoppasi.

 

Kirjoittaja on espoolainen tietokirjailija.


RISTO UIMONEN


« Takaisin