2020-2-19 09:50:40

Ennen ja nyt, nyt ja ennen

Ennen ja nyt, nyt ja ennen

Jani Karhu

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Kolumni Karjala-lehdessä 13.2. 2020

Voiko historiasta oppia mitään? Ainakin sen, että tämän hetken yhteiskunnalliset ongelmat, puheenaiheet ja ihmisten arkiset kommellukset eivät ole uutta auringon alla. Tässä muutamia nostoja siitä, kuinka ajat ja tavat tuntuvat toistavan itseään. Kollega Samu Nyströmille kiitokset näistä nostoista. 

TAKSIT: Taksilakia uudistettiin vuonna 2018, ja sen jälkeen on riittänyt porua siitä kuinka huonoksi asiat ovat menneet. Takseja ei saa, ne ovat liian kalliita tai taksit eivät löydä perille. Mutta vielä ei olla samassa pisteessä kuin kieltolain aikaan talvella 1922.  

Länsi-Suomi raportoi 11.2.1922 Helsingin ajureiden toiminnasta näin: ”Helsingin ajurit kuuluvat aina saatuaan kyydittäväkseen humalaisen, arvostelevan suunnilleen, kuinka suuren päivänvalon hän voi saada. Tämän perusteella he määräävät ajosta maksun, joka on noin 50 % arvioidusta sakosta
jos humalainen ei maksua suorita, hälyttää ajuri poliisin ja saattaa asianomaisen putkaan.” 

Samassa yhteydessä Länsi-Suomi kirjoittaa, että kiristyksen lisäksi ajurit olivat hyvin ahkeria väkijuomien myyjiä. 

SYNTYVYYSKESKUSTELU: Viime ajat on käyty vilkasta keskustelua suomalaisten alentuneesta syntyvyydestä, sen syistä ja seurauksista. Tutkijat ovat joutuneet tunnustamaan, että syyt syntyvyyden laskun taustalla ovat osin löytämättä. Syntyvyyskeskustelua käytiin myös 1800-luvulla. Tuolloisen kirjoittelun perusteella kyse on ennen kaikkea ”naimiskiihkosta”. 

Suomen virallinen lehti raportoi Alahärmän seurakunnasta 6.6.1871, että ”nuorilla on armoton naimiskiihko ja joku vanhempikin pari ilmestyy kuulluttavaksi niin kuin kuuluu muualtakin.” 

Samoin 6.6.1873 Torniosta ilmoitettiin (Oulun Wiikko-Sanomia), että ”naimiskiihko näyttää olevan hyvässä voimassa.” 

Vajaat kymmenen vuotta myöhemmin Oulun lehdessä (15.8.1883) Raahe pystyi ylpeänä ilmoittamaan: ”naimiskiihko on suuri”.  Aina ei tuolloinkaan tilanne ollut paras mahdollinen. Turun Lehdessä kirjoitettiin (15.6.1886) Lokalahdelta tähän tapaan: ” Näyttää siltä, kuin naimiskiihko olisi peräti laantunut täältä
Ihmeellistä ”kun ette pojat mene naimaan! Jätätte nuo koreat ja hennot hienohelmaiset vanhoiksi piioiksi ja itsenne vanhoiksi nuoriksi miehiksi.”  

Kirjoitusten aikaan kokonaishedelmällisyys oli noin 5, kun se nykyään on alle 1,5. 

KATUPARTIOT  ja maalittaminen: Viime vuosina ollut paljon puhetta erilaisista katupartioista, niiden tarpeellisuudesta ja viranomaisten suhtautumisesta katupartiointiin. Ja toisaalta myös erilaisten tahojen pyrkimyksistä vaikuttaa ihmisten toimintaan maalittamalla. Asia ei ole uusi. Ihanalla 1920-luvulla Lapualla vaikutti ”Raippa-akoiksi” nimetty ryhmä, joka katsoi oikeudekseen ja velvollisuudekseen ojentaa niitä, jotka eivät normeihin sopineet tai herättivät pahennusta. Vaasa-lehti (1.12.1922) kirjoitti asiasta muun muassa seuraavaa ”Eilen illalla olivat Lapualla taas liikkeellä pelätyt raippa-akat. Tällä kertaa kohdistui heidän toimintansa Vaasan kaupungin viskaalia, tuomari A. Platingia vastaan
” Raippa-akat kävivät tuomarin kimppuun, sillä tämä oli ryhtynyt eräässä oikeusjutussa raippa-akkojen halveksiman naisen asianajajaksi. Lehti katsoi välikohtauksen olleen raippa-akkojen ”vastalause” tuomarin toimintaa kohtaan. 

Ja viimeiseksi otsikko Pohjalaisesta 15.1.1913. ” Vesisateita keskellä talvea. Ilmastomme muuttumassa meri-ilmastoksi.” 

JANI KARHU


« Takaisin