2020-2-26 08:11:38

Karjalaisuuden ydin pitäisi määritellä uudelleen

Karjalaisuuden ydin pitäisi 
määritellä uudelleen

TOMI HÄRMÄ

Kolumni Karjala-lehdessä 20.2. 2020


KUN ALAMME puhua karjalaisuudesta nousevat esiin yleensä evakot, karjalanpiirakat ja muut perinneruuat tai kansallis- ja kansanpuvut. Tämän todistaa Googlen kuvahakukin, ensimmäisessä kymmenessä kuvassa karjalaisuudesta nousee esiin kesäjuhlakulkue lippuineen ja kansallispukuineen, karjalaisia leivonnaisia sekä muutamia kuvia artikkeleista, joissa puhutaan evakoista.

Brändin ytimen pitäisi kuitenkin sisältää jotain sellaista tunnetta, johon kuka tahansa voi samaistua ja ihastua. Yhä harvemmalla on kokemuksia karjalaisista perinteistä ja uusille sukupolville evakkokokemukset ovat jo hyvin haaleita menneisyyden asioita.

On pään hakkaamista Karjalan mäntyyn yrittää saada uudet ihmiset innostumaan samoista asioista samalla tavalla kun ”aina ennenkin on kiinnostuttu”.

Koko karjalaisuuden ydin pitäisi määritellä uudelleen, jotta se kiinnostaisi suuria ihmisjoukkoja ja uusia sukupolvia.

BRÄNDI ON tunne ja kokemus ihmisen mielessä. Se rakentuu kaikissa kohtaamisissa brändin ja ihmisen välillä. Karjalaisuuden brändin rakennuksen ydin on siis tunteessa. Kun omia kokemuksia ei ole, niin tunne pitää saada luotua muilla keinoin.

Heimoamme yhdistää mielestäni poikkeuksellinen elämänasenne. Voisiko ratkaisu löytyä siitä, miten nostamme karjalaisen mielenlaadun keskiöön? Iloineen, suruineen ja aatoksineen. Miten se tuodaan nykypäivään yhteiskunnan polarisoituessa ja maailman ilmastotuskan lisääntyessä?

Karjalaisella iloisuudella ja avomielisyydellä voimme tarttua mihin tahansa modernin maailman ongelmaan. Brändätään siis karjalainen sielunmaisema, näytetään, että karjalaiset ovat aina pärjänneet ja tuovat iloa vaikeisiinkin aikoihin ja asioihin.

Ennen kuin karjalaisuuden brändin uudelleenmäärittely on tehty, niin ei kannata alkaa pohtia miten sitä jaellaan moderneissa kanavissa erilaisin sometempauksin. Talonrakentamisessakin pitää ensin tehdä piirustukset valmiista talosta ennen kuin aletaan rakentamaan runkoa ja valmista taloa puolestaan myydään sisustuskuvilla – siis laadukkaalla sisällöllä.

Ennen kaikkea brändiä kehitetään suurilla teoilla. Sekä Karjalan Liitolla että Karjalaisella Nuorisoliitolla on tänä vuonna juhlavuosi. Molemmilla on nyt hyvä mahdollisuus tuoda esiin tekoja, joilla luodaan tunnetta myös niissä, joita ei perinteinen karjalaisuus kiinnosta.

KARJALAN LIITON yhteislaulukiertueesta voidaan saada lämminhenkistä ja monipuolista karjalaisuutta korostavia. Olisi toivonut, että laulattajaksi olisi saatu Mikko Alatalon sijaan joku rempseä karjalainen muusikko. Toivottavasti tilaisuuksissa keskitytään karjalaisten laulujen syvään tunteeseen, tuoden mukaan myös uusia karjalaisia lauluja. Ja unohdetaan kaikki mitä tapahtui Tammerkosken sillalla.

Karjalaisen Nuorisoliiton #MinunKansallispukuni-hanke kertoo kymmeniä omia tarinoita omien pukujen takaa, sekä moderneja että vähän vanhempia. Nämäkin ovat hyvä mahdollisuus tuoda karjalaisuuteen tunnetta uudella tavalla.

Uskon, että pystymme yhdessä vielä parempaan. Voimme saada aikaan puheenaiheita, jotka nostavat esiin karjalaisuuteen liitettävät tunteet ja siten tuovat karjalaisen kulttuurin uuteen nosteeseen.

 

Kirjoittaja toimii strategiajohtajana mainostoimistossa ja edistää vapaa-ajallaan karjalaista kulttuuria.


TOMI HÄRMÄ


« Takaisin